Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022
Osa Venäjän–Ukrainan sotaa
Venäläisjoukkojen ja ukrainalaisten hallussaan pitämien alueiden tilanne Ukrainassa (24. helmikuuta 2022 –).
Venäläisjoukkojen ja ukrainalaisten hallussaan pitämien alueiden tilanne Ukrainassa (24. helmikuuta 2022 –).
Päivämäärä:

24. helmikuuta 2022 –

Paikka:

Ukraina

Lopputulos:

Toistaiseksi vielä käynnissä.

Vaikutukset:

Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon

Osapuolet

 Venäjä

 Valko-Venäjä[1][2][3][4][5][6]

 Ukraina

Komentajat

Venäjä Vladimir Putin

Ukraina Volodymyr Zelenskyi

Vahvuudet

Venäjä 169 000–190 000[7]

(vahvuusluvut sodan alkuvaiheessa)

209 000 (asevoimat)
102 000 (puolisotilaalliset joukot)
900 000 (reservi)[9]
Ukrainan armeijan kansainväliset joukot[10]

Tappiot

Ukrainan mukaan
25. maaliskuuta 2024: [11][12]
noin 437 390 kuollutta tai haavoittunutta [a]

Venäjän mukaan
21. syyskuuta 2022:[22]
5 937 kuollutta
Mediazona (+ yht.työ)
15. maaliskuuta 2024:[23]
47 701 kuollutta (vahvistetut)
Mediazona ja Meduza 15. maaliskuuta 2024:
noin 85 000 kuollutta (tilastojen perusteella arvioidut 15.3.2024 mennessä)[23][24] ja 130 000 haavoittunutta (arvio 2023 loppuun mennessä); kadonneiden määrästä ei ole juurikaan tietoa[24]

Venäjän mukaan
21. syyskuuta 2022:[25]
61 207 kuollutta ja 49 368 haavoittunutta

Ukrainan mukaan
25. helmikuuta 2024: 31 000 kuollutta (presidentti Zelenskyin mukaan sodan aikana)[27] UA Losses -tietokannan mukaan, 13. maaliskuuta 2024:
44 712 kuollutta (13.3.2024 mennessä)[28][f]

Siviiliuhrit (YK) 29. helmikuuta 2024: ainakin 10 675 kuollutta ja 20 080 loukkaantunutta[29][g]
Huom! Pelkästään Mariupolissa arvioitiin (pormestari, EU) jo maaliskuussa 2022 kuolleen tuhansia siviilejä,[30][31] jota suuruusluokkaa YK:kin piti mahdollisena.[32] Human Rights Watch (HRW) arvioi analyysissään (8.2.2024) sodasta johtuvien siviiliuhrien määräksi Mariupolissa helmikuuhun 2023 mennessä ainakin 8 000[33][34]
Pakolaisia (YK) 14. maaliskuuta 2024: 6,486 milj. pakolaista maailmanlaajuisesti[35]
Ukrainan sisäiset evakot (IOM/YK): 27. joulukuuta 2023: 3,689 milj. (ja 4,455 milj. evakosta palannutta)[36][37]

Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022 on jatkoa vuonna 2014 alkaneelle konfliktille, jonka osana Venäjä on miehittänyt Krimin niemimaan ja tukenut Donetskin ja Luhanskin separatistialueita aseellisesti Itä-Ukrainan sodassa. Venäjä käynnisti hyökkäyksen Ukrainaan 24. helmikuuta 2022.[38] Ennen hyökkäystä Venäjä oli pitkään siirtänyt joukkojaan lähemmäksi Ukrainan rajaa ja pitänyt suuria sotaharjoituksia,[39] tunnustanut Donetskin kansantasavallan ja Luhanskin kansantasavallan itsenäisyyden Ukrainassa ja siirtänyt sotilaitaan niihin.[40]

Varhain aamulla 24. helmikuuta 2022 Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti televisiopuheessaan sotilasoperaation alkamisesta.[38] Putinin mukaan sen tavoite ei ollut Ukrainan miehittäminen, vaan sen ”demilitarisointi”. Hän syytti Ukrainaa järjestelmällisestä venäläisvähemmistönsä kansanmurhasta ja sen hallintoa natsismista.[41] Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan väitteet olivat valheellisia ja naurettavia. Lisäksi puheessaan Putin painotti, että jokainen Ukrainaa auttava ulkovalta kohtaisi välittömän vastauksen.[42] Muita tavoitteita olivat Ukrainan julistautuminen puolueettomaksi, eli sen Pohjois-Atlantin liiton jäsenyyden estäminen, separatistialueitten itsenäisyyden tunnustaminen, sekä Sevastopolin liittovaltiokaupungin ja Krimin autonomisen tasavallan liittymisen Venäjän federaatioon 2014 tunnustaminen.[43] Brittiläisen kenraalin Richard Barronsin mukaan myös maayhteys Krimin ja Venäjän välillä oli Venäjän todennäköinen tavoite.[44]

Hyökkäyksen alettua Ukraina julisti maahan sotatilan, ja maan ulkoministeri Dmytro Kuleba kuvasi Venäjän toimia täysimittaiseksi sodaksi Ukrainaa vastaan.[45][46] Helmikuun 24. ja 25. päivän välisenä yönä Ukrainan presidentti Zelenskyi allekirjoitti määräyksen yleisestä liikekannallepanosta.[47] Ukrainan asevoimiin kuului noin 900 000 reserviläistä.[48]

Hyökkäyksen alettua alkoi näyttää mahdolliselta, että Venäjän tavoitteena ei ollut pakottaa Kiovaa poliittisiin myönnytyksiin, vaan vaihtaa koko Ukrainan hallitus venäläismieliseen.[49] Maaliskuun alettua nopea sotilaallinen ratkaisu ei enää kuitenkaan näyttänyt Venäjälle mahdolliselta, sillä pääkaupunki Kiovan puolustus oli vakiintunut melko lujaksi. Jo silloin alkaneissa tulitaukoneuvotteluissa se ei vaatinut Ukrainan hallituksen vaihtoa.[50][51] Suomen Ulkopoliittisen instituutin johtajan Mika Aaltolan mukaan kyseessä ei ollut pelkästään keskitetyn rintaman asemasota, vaan etenkin Ukraina keskellä puolustautujana saattoi siirrellä paikallisesti organisoituja joukkojaan pienin määrin nopeasti rintamalta toiselle.[52] Fyysisten sotatapahtumien ja siviilien kokemien kärsimyksien lisäksi paljon mediahuomiota on saanut informaatiosodan yhteisnimellä kulkeva kyber- ja mediavaikuttaminen, jossa Ukraina menestyi sodan alkuviikkoina Venäjää selvästi paremmin.[53][54]

Venäjää vastaan asetettiin maailmanlaajuisesti merkittäviä talouspakotteita ja muita sanktioita. Länsimaat alkoivat avustaa Ukrainaa asein, rahallisesti ja humanitäärisin tarvikkein.[55] Sota käynnisti myös Ukrainan pakolaiskriisin, jossa 3,7 miljoonaa ukrainalaista oli evakkoina maan sisällä (27.12.2023 tilanne).[36][37]

YK varautui tukemaan pakolaisia talvella 2023–2024, mutta vasta 52 prosenttia ukrainalaisten pakolaisten, evakkojen ja kotinsa menettäneiden avustamiseksi tarvittavasta 3,95 miljardin USD:n rahoituksesta oli saatu kerättyä. Humanitaarisen avunkin osalta (UNHCR) oli lokakuun 2023 alkuun mennessä vasta 72 prosenttia (1,1 miljardista dollarista) saatu koottua.[56] Ukrainan sisäisiä evakkoja oli joulukuussa 2023 yhteensä 3,7 miljoonaa. Evakosta kotipaikkakunnalleen palanneita kirjattiin olevan 4,5 miljoonaa.[36] Ukrainasta lähteneiksi pakolaisiksi kirjattiin maailmanlaajuisesti 6,486 miljoonaa pakolaista (tilanne 14. maaliskuuta 2024), joista Euroopassa oli 5,983 miljoonaa. Suomessa Ukrainasta paenneita oli 66 195 (29. helmikuuta 2023).[35] Eurostatin mukaan EU-maissa tilapäisen suoja-aseman saaneita pakolaisia oli marraskuun 2023 lopussa 4,2 miljoonaa.[57]

Ukrainan aloitettua vastahyökkäykset ensin Kiovan pohjoispuolella ja syyskuussa valloitettua laajoja alueita takaisin venäläisiltä Itä-Ukrainan pohjoisosissa hyökkääjä joutui sodassa puolustuskannalle. Tämän seurauksena Venäjän presidentti Vladimir Putin julisti 21. syyskuuta 2022 osittaisen liikekannallepanon vahvistaakseen venäläisjoukkoja Ukrainassa.[58] Venäjä järjesti 23.–27. syyskuuta 2022 miehitettämillään alueilla vilpillisiä kansanäänestyksiä alueiden liittämisestä Venäjään. Odotetusti merkittävä enemmistö kannatti liittymistä, sillä vaaleja pidettiin yleisesti väärennettyinä ja lopputulosta ennalta määrättynä.[59] Putin ilmoitti 30. syyskuuta liittävänsä alueet Venäjään.[60]

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euromaidan-mielenosoitukset johtivat vallanvaihtoon Ukrainassa alkuvuodesta 2014. Pian sen jälkeen Venäjä miehitti Krimin niemimaan.

Ukrainan, sitä tukevan lännen ja Venäjän välit olivat kiristyneet vuoden 2021 loppua kohden. Helmikuussa 2019 Nato- ja EU-jäsenyys oli kirjattu Ukrainan perustuslakiin ja Venäjä puolestaan pyrkinyt estämään Ukrainan poliittisen lähentymisen länteen.[61]

Ukrainassa oli vuonna 2004 tapahtunut niin sanottu oranssi vallankumous, joka vastusti maassa järjestelmällistä korruptiota sekä osittain venäjämielisiä oligarkkeja ja maan johtoa. 2010-luvun alkupuolella Ukraina oli etääntynyt Venäjän hallinnosta ja siirtynyt lähemmäs Euroopan unionia ja länsimaita. Kuitenkin vuonna 2013 osittain Venäjän painostuksen seurauksena presidentti Viktor Janukovytš irtisanoutui sopimusneuvotteluista Euroopan unionin kanssa, mistä seurasivat marraskuussa 2013 alkaneet laajat Euromaidan-mielenosoitukset. Tämä lopulta johti Janukovytšin erottamiseen ja pakenemiseen Venäjälle helmikuussa 2014.[62]

Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan aiheuttamat aluemuutokset 9. lokakuuta 2014 rintaman vakiinnuttua.
  Ukrainan hallinnassa
  Venäjä
  Venäläismielisten ja venäläisten joukkojen hallinnassa
  Ukrainan ja Venäjän kansainvälisesti tunnustettu raja

Maaliskuussa Venäjä lähetti Ukrainan Krimin niemimaalle tunnuksettomia joukkoja ja lopulta miehitti sen avoimesti. Krimillä järjestettiin maaliskuussa kansanäänestys, jossa enemmistö puolsi Krimin liittämistä Venäjään. Samoihin aikoihin keväällä 2014 Itä-Ukrainan alueella venäläisvähemmistöt organisoivat kansanäänestykset Ukrainasta irtautumisesta, ja alueen militantit saivat aseita Venäjältä. Ukraina kutsuu alueen hallintoja separatistisiksi liikkeiksi. Itä-Ukrainan kapinoivat alueet järjestäytyivät Donetskin ja Luhanskin kansantasavalloiksi. Asemasodaksi pysähtynyttä konfliktia alettiin nimittää Itä-Ukrainan sodaksi.[63][64]

Kertšinsalmen välikohtauksessa marraskuussa 2018 Venäjän erikoisjoukkojen laivat ottivat kiinni kolme ukrainalaista alusta, joista kaksi oli Ukrainan laivaston sota-aluksia ja yksi hinaajavene. Ukrainalaiset alukset yrittivät kulkea Krimin niemimaan itäpuolisen Kertšinsalmen läpi Asovanmerelle ja Mariupolin satamakaupunkiin. Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n mukaan ukrainalaiset laivat tunkeutuivat laittomasti Venäjän aluevesille ja kieltäytyivät pysähtymästä Venäjän varoituksista huolimatta. Samalla Venäjä väliaikaisesti tukki Kertšinsalmen suurella rahtilaivalla.[65]

Keväällä 2021 Venäjä siirsi sotilasjoukkoja ja -osastoja sekä asekalustoa Ukrainan rajan lähistölle. Ukrainan viranomaisten mukaan Venäjä oli huhtikuussa 2021 lisännyt joukkojen määrää rajaseudulla noin 100 000 sotilaasta 120 000 sotilaaseen. Syyskuun 10.–16. päivinä 2021 Venäjän ja Valko-Venäjän asevoimat pitivät lähellä Ukrainan rajaa yhteisen Zapad-21 (ven. länsi) -sotaharjoituksen, johon osallistui 200 000 sotilasta, ja johon kuului muun muassa elektronisen sodankäynnin harjoituksia, infrastruktuurikohteiden tuhoamista ohjuksilla, nopeiden mekanisoitujen joukkojen sijoituksia sekä Venäjän maahanlaskujoukkojen harjoituksia.[66][67]

Marraskuussa 2021 Military Times -lehden artikkelissa Ukrainan sotilastiedustelun johtaja prikaatikenraali Kyrylo Budunov arvioi, että Venäjä suunnitteli hyökkäyksen aloittamista tammikuun lopussa 2022 tai helmikuussa 2022. Budunov arvioi, että hyökkäyksen alkuosioon kuuluisi suuria tykistökeskityksiä ja ilmaiskuja sekä panssarihyökkäyksiä.[68][69]

Marraskuussa 2021 venäläisten joukkojen määrä Ukrainan rajoilla oli kasvamassa, ja 17. joulukuuta Venäjä esitti länsimaille vaatimuksensa. Se vaati muun muassa Natoa vetämään sotilaansa pois Itä-Euroopasta. Samoin Venäjä vaatii lupausta siitä, ettei Ukrainasta koskaan tule Naton jäsentä. Venäjä halusi neuvotella listan vaatimuksista Yhdysvaltojen kanssa, mutta Yhdysvallat kieltäytyi keskusteluista ilman eurooppalaisia liittolaisiaan ja lupasi samalla Ukrainalle tukensa.[61]

10. tammikuuta 2022 Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaatit kuitenkin tapasivat Genevessä. Samalla viikolla käytiin useita muitakin tuloksettomia neuvotteluja eri kokoonpanoilla. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov syytti Natoa yrityksestä provosoida Ruotsi ja toinen Venäjän naapurimaa Suomi jäsenikseen.[61]

21. helmikuuta Venäjä tunnusti yksipuolisesti Itä-Ukrainan Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden ja teki samalla niiden kanssa sopimuksen yhteisestä avunannosta.[70] Venäläisille joukoille annettiin käsky lähteä ”turvaamaan rauhaa” Itä-Ukrainassa, ja ne alkoivat seuraavien kolmen päivän aikana siirtyä Donbassiin.[71][42][61] Presidentti Zelenskyi syytti Venäjän toimia Ukrainan alueellisen koskemattomuuden loukkaamiseksi.[72]

Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmi–toukokuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä–elokuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syys-joulukuu 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tammi-maaliskuu 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhti-kesäkuu 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(kesken)

Helmikuu 2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanantaina 12. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Donetskin lähistöllä venäläisjoukkoja pakotetaan etenemään kohti ukrainalaisia. Esimerkiksi Donetskin lounaispuolella Novomihailovkan läheisellä rintamaosuudella hyökkäämään lähetettyjen sotilaiden taakse sijoitettuja venäläisiä tarkka-ampujia on käytetty estämään vetäytyminen. [73]

Tiistaina 13. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan eliittijoukkoihin kuuluva 3. hyökkäysprikaati raportoitiin siirretyn venäläisjoukkojen piiritysuhan alle joutuneeseen Avdijivkaan ja vapauttaneen sitä lähes kaksi vuotta puolustaneen joukko-osaston (110. mekanisoidun prikaatin).[74]

Keskiviikkona 14. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjän ohjusiskun jälkiä Donetskin alueen Selydoven sairaalaan (14.2.2024).

Venäjä teki useita ohjusiskuja Ukrainaan. Esimerkiksi Donetskin alueen Selydoven sairaalaan tehty ohjushyökkäys tappoi kolme ihmistä, mukaanluettuna lapsen, ja haavoitti 12 muuta ihmistä, joista neljä oli lapsia. Isku osui esimerkiksi äitysosastolle.[75]

Ukrainan upottama Venäjän laivaston maihinnousualus Tsezar Kunikov (kuva vuodelta 2003).

Ukrainan asevoimat upotti aamulla venäläisen maihinnousualus Tsezar Kunikovin (ven. Цезарь Куников) Krimin niemimaan Alupkan kaupungin edustalla. Laivan Ukraina upotti Magura V5 -meridroonien avulla.[76][77][78] Jo toisen maihinnoususaluksen tuhoutuminen kahden kuukauden sisällä aiheutti potkut Venäjän Mustanmeren laivaston komentajelle.[79] Venäjä on käyttänyt suuria maihinnousualuksia kuljettaakseen erityisesti ampumatarvikkeita täydennykseksi Ukrainan eteläosissa hyökkäyssotaa käyville asevoimilleen. Maihinnousualusten tuhoamista ja Krimin sillan vaurioittamista on esitetty keskeisiksi keinoiksi maahantunkeutuneiden joukkojen huollon pääväylien katkaisemiseksi.[78]

Torstaina 15. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan hallitus, Maailmanpankki, Euroopan komissio ja Yhdistyneet kansakunnat arvioivat yhteisesti, että vuoden 2023 lopussa Ukrainan jälleenrakennus- ja toipumiskustannukset sodan tuhoista (seuraavan vuosikymmenen aikana) ovat nousseet 486 miljardiin Yhdysvaltain dollariin. Vuotta aiemmin vallinneessa tilanteessa jälleenrakennuskustannuksiksi arvioitiin 411 mrd. USD.[80] Vuonna 2024 tarvittaisiin jo noin 15 mrd USD kiirellisiin jälleenrakennus- ja toipumiskuluihin kansallisella ja paikallisella tasolla. Osuus pitäisi sisällään asuinrakennusten, pehmeän infrastruktuurin[81] ja palvelujen, energiajärjestelmien ja liikenteen osuudet.[80]

Perjantaina 16. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimien mukaan Venäjän hyökkäyssodan aikana olisi ylitetty 400 000 kaatuneen venäläissotilaan raja. Edellispäivänä kuoli Ukrainan mukaan 1 210 venäläistaistelijaa, mikä on eräs sodan korkeimmista päiväkohtaisista tappioluvuista.[82]

Donetskin alueen keskivaiheilla sijaitsevasta Avdijivkan kaupungista käytiin kovaa taistelua. Venäläiset olivat pyrkineet piirittämään kaupunkia lokakuusta 2023 lähtien.[83] Ukrainalaiset joutuivat vetäytymään kaupungista muun muassa ammuspulan vuoksi. Joitain ukrainalaistaistelijoita jäi venäläisten vangeiksi ennen kuin vetäytymistä ja uudelleenryhmittäytymistä ehdittiin saada valmiiksi.[84][85][86] Avdijivkassa taistelleen edellisen prikaatin muutamaa päivää aiemmin vapauttanut Ukrainan 3. hyökkäysprikaati raportoi aiheuttaneensa suuret tappiot etenkin kahdelle venäläiselle moottorisoidulle prikaatille. Kaikkiaan ainakin 15 000 sotilaan arvioitiin olleen hyökkäämässä tätä ukrainalaiskaupunkia kohti.[85] Ukrainan mukaan Venäjä olisi neljän kuukauden aktiivisen taisteluvaiheen aikana menettänyt Avdijivkan seudulla yli 47 000 sotilasta (kuolleita tai haavoittuneita), yli 360 tankkia, lähes 250 tykkiä ja viisi lentokonetta. [87] ISW:n arvion mukaan Venäjällä olisi sotilasjoukkojen määrällisesti moninkertaisen ylivoiman ohella ollut taistelujen loppuvaiheessa jonkin aikaa myös selvä paikallinen ilmaherruus Avdijivkan sektorilla. [88]

Ukraina solmi pitkäaikaisen turvallisuussopimuksen Saksan kanssa. Samantapainen sopimus Ukrainalla oli jo Britannian kanssa. Saksa lupasi tukea Ukrainaa 1,1 miljardilla eurolla vuonna 2024, ja auttaa Ukrainaa myös sodan jälkeen rakentamaan sellaista modernia armeijaa, joka pystyy torjumaan Venäjän hyökkäyksiä tulevaisuudessa.[89] Myös Ranska solmi vastaavan turvallisuussopimuksen, ja sitoutui tukemaan Ukrainaa 3 miljardin euron aseavulla vuonna 2024. Lisäksi Ranska kouluttaa ukrainalaisia sotilaita ja auttaa Ukrainaa Nato-yhteensopivuuden lisäämisessä.[90]

Lauantaina 17. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unkarin pääministeri ilmoitti, että Ruotsin Nato-jäsenyys tultaisiin hyväksymään Unkarin parlamentin seuraavan istuntokauden aluksi helmikuun lopulla. Unkari on ollut viimeinen maa, joka ei ole hyväksynyt Ruotsin liittymistä Natoon.[91] Suomen tavoin Ruotsi päätti hakea puolustusliiton jäsenyyttä Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Tšekin presidentti Petr Pavel ilmoitti maansa pystyvänsä hankkimaan ulkomailta 800 000 tykistöammusta ja toimittamaan nämä viikkojen aikataulussa Ukrainaan, mikäli tälle löytyy yhteinen rahoitus nopeasti. Mukana olisi puoli miljoonaa ammusta kaliiberille 155 mm ja 300 000 ammusta 122 mm:n tykeille.[92]

Sunnuntaina 18. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanska muistutti lahjoittaneensa ”koko tykistönsä” Ukrainalle. Tällä Tanska tarkoitti yhden tykistörykmentin varustusta eli 19 kappaletta 155 millimetrin ranskalaisvalmisteisia CAESAR-haupitseja ammuksineen.[93] Tämän kaluston Tanska vastaanotti vuosina 2019-2023. Tanskan tykistö on kooltaan pieni, kappalemäärältään alle viideskymmenesosa Suomen tykistön koosta.[94] Vuonna 2023 Ukrainalle lahjoitettujen ja jo toimitettujen tykkien tilalle Tanska on tilannut israelilaisia Elbit Systemsin valmistamia 155 millimetrin ATMOS 2000 -tykkejä, joiden toimitus Tanskaan alkoi jo vuonna 2023.[95][94][96]

Maanantaina 19. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän vahvistettiin vallanneen Avdijivkan kaupungin ja ottaneensa myös sen koksitehtaan haltuunsa.[97]

Japanissa järjestettiin kaksipäiväinen Ukrainan jälleenrakentamiseen keskittynyt tilaisuus, jossa solmittiin yhteistyösopimuksia maiden välillä. Japani on toistaiseksi tukenut Ukrainaa 12,1 miljardin Yhdysvaltain dollarin edestä, josta 4,5 miljardin tukipäätös tehtiin joulukuussa 2023. Japanin tuki ei kuitenkaan laillisista syistä ole aseellista apua, vaan suuntautuu laajemmin ukrainalaisen yhteiskunnan taloudelliseen vahvistamiseen esimerkiksi maatalouden, teollisuustuotannon, ja tietoteollisuuden aloilla, sekä maiden välisen vuorovaikutuksen lisäämiseen. [98]

Tiistaina 20. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsi julkisti toistaiseksi suurimman, noin 630 miljoonan euron apupaketin Ukrainalle. Ukrainalle toimitettaisiin esimerkiksi kymmenen Stridsbåt 90 -taisteluvenettä, 20 miehistönkuljetusvenettä, RBS 70 -ilmatorjuntajärjestelmiä ja panssarintojuntaohjuksia sekä tykistöammuksia. Mukana olisi myös pienaseita, sairaanhoitotarvikkeita ja sairaankuljetusajoneuvo sekä hanketukia. Lisäksi sisältyisi budjettivaraus, jolla yhdessä Tanskan kanssa hankittaisiin CV90-panssareita tuonnempana Ukrainaan.[99][100] Loppuvuonna 2023 uutisoitiin, että Ruotsi ja Ukraina suunnittelivat CV90:n yhteistuotannon käynnistämistä.[101][102]

Venäjän drooni-iskussa tuhoama omakotitalo Nova Slobodan kylässä, Sumyn alueen Konotopin piirissä. Tiistaiaamuna 20. helmikuuta 2024 tehdyssä iskussa kuoli äiti, hänen kaksi poikaansa, mummo ja kyläilemässä ollut nainen.[103][104]

Yhdistyneiden kansakuntien Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) julkisti katsauksensa Venäjän hyökkäyssodan kahden ensimmäisen vuoden (2022–2024) vaikutuksista Ukrainaan ja sen naapurimaihin. Sodan aikana yli 14 miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan kotoaan. He ovat siirtyneet suojaan toisalle kotimaassaan ainakin tilapäisesti, tai lähteneet pakolaiseksi ulkomaille.[105] Lukuun sisältyy 6,479 miljoonaa ulkomaille muuttanutta pakolaista (15. helmikuuta 2024), 3,689 miljoonaa Ukrainan sisäistä evakkoa (27. joulukuuta 2023) ja 4,455 miljoonaa kotipaikkaunnalleen evakosta palannutta.[35][36]

Sota on aiheuttanut YK:n (OHCHR) mukaan tammikuun 2024 loppuun mennessä ainakin 30 000 siviiliuhria, mukaanluettuna yli 10 370 kuollutta ja yli 19 630 haavoittunutta.[106][107] Kaikkien paikkakuntien osalta OHCHR ei ole pystynyt arvioimaan uhrien lukumäärää luotettavasti, puutteita on esimerkiksi Mariupolin (Donetskin alue), sekä Popasnan, Lysytšanskin ja Sjevjerodonetskin (Luhanskin alue) kaupunkien uhrimääristä. Kattavassa analyysissään (8.2.2024) esimerkiksi Human Rights Watch -järjestö (HRW) arvioi yksistään Mariupolissa kuolleen helmikuuhun 2023 mennessä ainakin 8 000 siviiliä sodasta johtuen.[33][34] Suuri osa näistä kuolleista ei vielä ole mukana YK:n varmentamien uhrien kokonaismäärässä.

Keskiviikkona 21. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimeämätön vanhempi suomalaisupseeri toi tiistaina Yleisradion kautta esille arvionsa, että Venäjä suunnittelisi suurhyökkäystä itäisessä Ukrainassa. Näkemyksen mukaan Venäjän asevoimat hyökkäisi Avdijivkan suunnalta länteen Pokrovskiin, Pavlohradiin ja pyrkisi edelleen Dnipron suurkaupunkiin. Etelämpänä Venäjä pyrkisi kohti Zaporižžjan teollisuuskaupunkia. Pohjoisempana tavoitteena olisivat tämän näkemyksen mukaan Kramatorskin ja Izjumin kaupungit. Näkemyksen mukaan Venäjä pystyy korvaamaan miestappionsa uusilla sotilailla, ja käyttää kouluttamattomiakin sotilaita saadakseen etua.[108] Esitetty hyökkäysskenario sai pian varovaisen epäilevän vastaanoton sotilasasiantuntijoilta, muun muassa sotatieteen dosentti Ilmari Käihkön ja kansanedustaja, kenraalimajuri evp. Pekka Toverin, taholta. Venäjän todettiin käyvän parhaillaan kulutussotaa, jossa se hyväksikäyttää varantojaan vastapuolen taistelukyvyn heikentämiseksi. Venäjä on pystynyt valtaamaan jälleen pienehköjä Ukrainan vuonna 2023 vapauttamia alueita rintamalinjan läheltä. Vaikka Venäjän asevoimien tämänhetkistä miehistö-, ase- ja ammustilannetta pidettiin määrällisesti vahvempana, ei venäläisjoukkojen todellisesta kyvykkyydestä suurhyökkäykseen ole näyttöä.[109]

Torstaina 22. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanska solmi kymmenvuotisen turvallisuussopimuksen Ukrainan kanssa. Tämä pitää sisällään taloudellista tukea Tanskan Ukraina-rahaston kautta, johon rahastoon on Tanskan ulkoministeriön mukaan varattu yli 69 miljardia Tanskan kruunua (10 mrd. USD) vuoteen 2028 mennessä. Lisäksi Tanska päätti noin 247 miljoonan dollarin suuruisesta aseapupaketista Ukrainalle.[110]

Osa kilometrien rekkajonosta kohti Ukrainan Rava-Ruskan raja-asemaa eurooppatie E 372:lla lähellä Puolan Hrebennen raja-asemaa. Kuva tammikuulta 2024.

Puola ilmoitti luokittelevansa maansa Ukrainan vastaiset raja-asemat kriittisiksi infrastruktuurikohteiksi. Tämä pyritään pääministeri Donald Tuskin mukaan siihen, että Ukrainaan lähetetty sotilaallinen ja humanitaarinen apu pääsee rajan yli viipeettä. Puola on yksi tärkeimmistä avun kuljetusreiteistä Ukrainaan.[111] Erilaisten boikottien ja mielenosoitusten vuoksi Ukrainan ja Puolan väliselle rajalle on muodostunut pitkäkestoisia, kilometrien mittaisia rekkajonoja. Tällöin myös kiireellisesti tarvittava apu on sattanut jäädä pitkäksi aikaa jumiin rajalle.

Ulkomaisten Venäjällä toimivien yritysten arvioitiin maksaneen vuosittain jopa 20 miljardia dollaria (18,6 mrd €) veroja Venäjälle sotavuosien 2022–2023 aikana. Vuositasolla määrä oli noin neljännes Venäjän sotatoimiin käyttämistä menoista vuonna 2022. Yksityisen Kiovan kauppakorkeakoulun (KSE) aineistoon pohjautuvien arvion mukaan suurimpiin Venäjä sotatoimia rahoittaviin kansainvälisiin yrityksiin lukeutuvat esimerkiksi Mondelez International (USA), Philip Morris (USA), PepsiCo (USA), Mars (USA), Procter & Gamble (USA), Metro (Saksa), Globus (Saksa), Knauf (Saksa), Bayer (Saksa) ja Siemens Energy (Saksa).[112][113][114] KSE:n mukaan länsiyritykset saavat Venäjältä keskimäärin 3 prosenttia liikevaihdostaan.[112][115] Yritysten toimintariskejä lisää se, että esimerkiksi Venäjän osittaista liikekannallepanoa koskeva, yhä voimassaoleva lainsäädäntö (2023) velvoittaa myös kansainvälisiä, Venäjällä toimivia yrityksiä listaamaan työntekijöistä kutsuntaikäiset venäläiset ja toimittamaan sotilasviranomaisten asianomaisille lähettämät kutsuntailmoitukset näille työntekijöille. Yritykset velvoitetaan tukemaan Venäjän sotaponnisteluja toimittamalla tarvittavia tietoja, laitteita, tiloja, tontteja, tietoliikennettä ja kuljetuspalveluja.[116]

Venäjä on ampunut Ukrainan tiedustelupalvelu SBU:n mukaan ainakin 20 Pohjois-Korean valmistamaa ballistista ohjusta Ukrainaan. Yhdysvaltalainen tutkimuslaitos Conflict Armament Research ja Valkoinen talo ovat aiemmin vahvistaneet pohjoiskorealaisia ohjuksia käytetyn Ukrainassa.[117][118][119] Ohjukset olisivat olleet Hwasong-11-ohjuksen kehitettyjä versioita, mallia KN-23 tai KN-24.[120][121][122] Ukrainalaisen arvion mukaan korealaisohjukset olisivat epätarkkoja, 24:stä laukaistusta ohjuksesta vain kahden arvioitiin osuneen aiottuihin kohteisiinsa.[120]

Perjantaina 23. helmikuuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkäkestoisen turvallisuussopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Tanska täsmensi tukevansa Ukrainaa 1,8 miljardilla eurolla 2024 aikana. Tanskan tuki sisältää osuuden Ukrainan ilmavoimia tukevasta konsortiosta, joka toimittaa Ukrainalle F-16-hävittäjiä ja näihin liittyviä palveluja.[123]

Puola suunnittelee useiden Ukrainalle keskeisen maataloustuotteen maahantuontirajoituksia. Aiempien viljanvientirajoitusten sijaan rajoituksia tulisi suunnitelmien mukaan sokerin, kananlihan, kananmunien, pakastetun vadelman, omenamehun, auringonkukan ja rapsin tuonnille.[124]

Lauantaina 24. helmikuuta 2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa oli kestänyt kaksi vuotta. Alkujaan venäläinen, nyttemmin Latviassa toimiva uutistoimisto Meduza päivitti arviotaan Venäjän hyökkäyssodan aikana kuolleista venäläissotilaista. Arvion mukaan vuoden 2023 loppuun mennessä olisi kuollut noin 75 000 venäläistä (arvion vaihteluväli 66 000 – 88 000).[24] Vuoden 2023 viimeisen neljänneksen aikana kuoli keskimäärin 3 900 venäläissotilasta kuukausittain. Jos sama tahti olisi jatkunut tammi-helmikuussa 2024, arvioi Meduza hyökkäyssodan kahden ensimmäisen vuoden aikana (23.2.2022–23.2.2023) kuolleiden venäläissotilaiden kokonaismääräksi karkeasti 83 000. Sotilaiden kaatumistahti ei Meduzan analyysin mukaan ole ainakaan vähentynyt.[24]

Sunnuntaina 25. helmikuuta 2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan Venäjän sotatoimien johdosta olisi kuollut noin 31 000 ukrainalaista ja 180 000 venäläistä sotilasta. Lausunto oli jossain määrin epätäsmällinen, koska siinä ei sanottu selvästi, olivatko uhriluvut 24. helmikuuta 2022 alkaneen hyökkäyssodan ajalta, vai tarkoittiko hän yhteenlaskettua kuolleiden lukumäärää vuoden 2014 sotaisuuksista lähtien. Todellisten lukujen arvioidaan olevan ilmoitettua korkeampia. Kaikkiaan Zelenskyin mukaan Venäjä olisi kärsinyt 500 000 sotilaan tappiot, mihin lukuun olisi kuolleiden ohella sisällytetty haavoittuneet.[27] Huomionarvoista on havaita, että presidentin viestimä venäläistappioiden kokonaismäärä on merkittävästi suurempi, kuin Ukrainan asevoimien ilmoittama arvio venäläistappioista Venäjän hyökkäyssodan aikana (24.2.2022–24.2.2024 yhteensä 409 820 henkeä).[125] Presidentin yli 90 000 uhria suurempi luku (kuin asevoimien ilmoittama kahden edellisen vuoden aikana aiheutettujen vihollistappioiden kokonaismäärä) puoltaisi tulkintaa, että Zelenskyi viittasi luvuillaan hyökkääjän uhreihin Venäjän vuodesta 2014 Ukrainaan osin nukkevaltioiden kautta kohdistamien sotatoimien aikana.

Maaliskuu 2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perjantaina 1. maaliskuuta 2024[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimien päiväkatsausten perusteella Venäjän asevoimat menetti riveistään 28 450 sotilasta helmikuussa 2024 (kaatuneet ja haavoittuneet). Helmikuu 2024 oli Venäjän asevoimille päiväkohtaisella keskiarvolla mitaten kaikkein verisin hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen. Helmikuussa 2024 kertyi yhteensä 6,9 prosenttia koko Venäjän sodanaikaisista miestappioista (sodan kokonaistappiot 414 680 venäläisjoukkojen kaatunutta helmikuun 2024 loppuun mennessä), vaikka 29 päivän mittainen helmikuu vastasi vain 3,9 prosenttia tuolloin 736 päivää kestäneestä Venäjän hyökkäysodasta. Helmikuussa 2024 Venäjän vahvuudesta poistui keskimäärin 981 taistelijaa päivittäin. Koko hyökkäyssodan keskiarvo on helmikuun 2024 loppuun mennessä 563 uhria vuorokaudessa.[126][127] Venäjän hyökkäyssodan alussa, sodan ensimmäisen kahdeksan päivän keskimääräinen venäläismenetys oli 1 140 henkeä päivässä (24.2.–3.3.2022: yhteensä 9 000 sotilaan tappio).[128]

Venäjän asevoimien keskimääräiset päivätappiot Ukrainassa kuukausittain 24.2.2022-29.2.2024, Ukrainan asevoimien päiväraporttien perusteella. Ukrainan asevoimien raportoimat venäläisten kokonaistappiot olivat helmikuun 2024 loppuun mennessä eli runsaan kahden vuoden ajalta yhteensä 414 680 henkeä. Keskimäärin Venäjä kärsi päivittäin 563 sotilaan henkilötappion (kuolleet tai haavoittuneet). Talvi 2023–2024 oli Venäjän joukoille huomattavasti keskiarvoa verisempi; erityisesti helmikuu 2024 oli Venäjän hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen verisin kuukausi. Lähteistä kerrotaan diagrammin selityksessä, ja ne löytyvät artikkelin Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022– artikkelihistoriasta.

Oheinen Ukrainan asevoimien päiväraportteihin pohjautuva pylväsdiagrammi esittää sodan yhden osapuolen (Ukrainan asevoimien) kuvaa venäläisistä kaatuneista ja haavoittuneista. Venäläisten kokonaistappiot olivat helmikuun 2024 loppuun mennessä, eli runsaan kahden vuoden ajalta yhteensä 414 680 henkeä. Talvi 2023–2024 oli Venäjän joukoille huomattavasti keskiarvoa verisempi. Helmikuu 2024 oli Venäjän hyökkäyssodan alkupäivien jälkeen koko hyökkäyssodan eniten hyökkäävälle osapuolelle henkilöuhreja vaatinut kuukausi. Diagrammin lähteenä on käytetty kunkin kuukauden ensimmäisen päivän raportin antamaa edellispäivän (edelliskuukauden lopun) tappiolukua. Graafissa helmikuu 2022 sisältää vain kuusi sotapäivää, muut kuukaudet ovat täysiä kuukausia.

Venäjän pyrkimys ja tapa hyökätä maarintamalla helmikuussa 2024 näkyi – Ukrainan ammusrajoitteista huolimatta – Venäjän kalustotappioissa. Hyökkääjä menetti esimerkiksi keskimääräistä sotakuukauden tasoa paljon runsaammin panssaroituja taisteluajoneuvoja, kuorma-autoja ja muita sotilasajoneuvoja, tykkejä ja erikoislaiteyksikköjä. Ukrainan asevoimien mukaan helmikuussa 2023 Venäjä menetti yhteensä 288 (6 610; suluissa kertymä helmikuun 24 päivästä 2022 helmikuun 2024 loppuun) panssarivaunua, 809 (12 582) panssaroitua miehistönkuljetusvaunua, 939 muuta ajoneuvoa (13 206, luku sisältää tankkiautot), 878 (10 106) tykkiä, 24 (1 000) raketinheitintä, 28 (691) ilmatorjuntajärjestelmää, 13 (345) lentokonetta, 1 (325) helikopteria ja 149 (1 611) erikoislaiteyksikköä. Tämän ohella Ukraina pudotti helmikuussa 2024 runsaasti eli yhteensä 65 (1 912) venäläistä risteilyohjusta ja 658 (7 794) taktista UAV-lennokkia tai -laitetta.[126][127] On huomattava ettei taktisten UAV-lennokkejen lukumäärä edusta läheskään kaikkia tiedustelussa käytettyjä tai edes räjähteillä varustettuja UAV-laitteita, joita Venäjä lähettää sodan tässä vaiheessa päivittäin matkaan useita satoja. Vaikka Ukrainan pudottamien lentokoneiden kappalemäärä (13) on lähellä sodan keskiarvoa, edusti modernien hävittäjien ja A-50 ilmatiedustelukoneen pudottaminen joidenkin arvioiden mukaan miljardin dollarin arvoista menetystä hyökkäävälle osapuolelle.[129][130] Lisäksi Ukraina onnistui upottamaan helmikuussa kaksi suurehkoa venäläistä sotalaivaa (sodassa Venäjä on menettänyt yhteensä 25 laivaa tai venettä). Luvut ovat sodan toisen osapuolen yksipuolisia ilmoituksia, eikä niitä ole voitu riippumattomasti varmentaa. Muun muassa sosiaalisen median raporteista osapuolten kalustotappioita todentavan Oryx-ryhmän varmentamat luvut ovat merkittävästi näitä lukuja pienempiä.

Sunnuntaina 3. maaliskuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan asevoimien päiväraportteja tulkinnut Britannian tiedustelu totesi Venäjän helmikuun 2024 päiväkohtaiset tappiot suurimmiksi sitten sodan alkamisen.[131]

Ukrainan ja Venäjän väliset neuvottelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreml vastasi iltapäivällä 25. helmikuuta Ukrainan neuvottelupyyntöön ja kertoi Venäjän olevan valmis lähettämään neuvotteluvaltuuskunnan Minskiin keskustelemaan Ukrainan neutraalista statuksesta.[132][133] Venäjä vaati kuitenkin Ukrainaa laskemaan heti aseensa ehtona neuvottelujen aloittamiselle.[134] Lauantaina välittäjiksi tarjoutuivat yhdessä Azerbaidžanin presidentti İlham Əliyev ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan.[135] Lopulta maiden väliset aseleponeuvottelut saatiin alkuun Valko-Venäjän isännöiminä 28. helmikuuta. Homelin rajamaakunnassa käydyissä viiden tunnin neuvotteluissa Ukrainan valtuuskuntaa johtivat puolustusministeri Oleksi Reznikov ja Kansan palvelija -puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Davyd Arah’amija.[136] Venäjän valtuuskuntaa johti entinen kulttuuriministeri Vladimir Medinski, ja siihen kuului myös duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski.[137][138][139]

Myös 3. maaliskuuta käyty toinen neuvottelukierros Valko-Venäjän Brestin maakunnassa päättyi ilman sopimusta tulitauosta. Evakuointikäytävien järjestämisestä kuitenkin päästiin sopimukseen. Ukrainan presidentin edustaja Myh’ailo Podoljak oli Brestin neuvottelujen alla kertonut, että Ukrainan ensisijaiset tavoitteet olivat välitön tulitauko, aseleposopimus evakuointikäytävien avaaminen siviilejä varten. Aiemmin Ukraina oli vaatinut venäläisten joukkojen vetäytymistä maasta. Podoljak kertoi, että he eivät saavuttaneet haluamiaan tuloksia.[140][141] Ulkoministeri Lavrov puolestaan sanoi Venäjän pysyvän vaatimuksissaan, mitä Ukrainan demilitarisointiin tuli. Se myös halusi takeet Ukrainan liittoutumattomuudesta.[142][143]

Samaan aikaan maiden johtajat olivat vähemmän diplomaattisia. Zelenskyi vannoi kostoa Venäjälle ja Putin totesi erikoisoperaation etenevän aikataulussa ja suunnitelman mukaan.[144]

Mitä Venäjän vaatimuksiin tässä vaiheessa tuli, Sergei Lavrov oli edellisenä päivänä Al Jazeeralle antamassaan haastattelussa sanonut Venäjän haluavan separatistialueitten itsenäisyyden tunnustamista ja Ukrainan aseriisuntaa.[50]

”Venäjä ei tule sallimaan Ukrainan hankkivan ydinaseita”[145], hän myös sanoi. Edellisillä lauseillaan Lavrov viittasi Zelenskyin Münchenin turvallisuuskokouksessa pitämään puheeseen[h] ja väitettyihin bioaseohjelmiin. Lavrov sanoi Venäjän tunnustavan Zelenskyin Ukrainan lailliseksi presidentiksi.[51]

Toisen neuvottelukierroksen jälkeen Venäjän vaatimukset olivat selkeytyneet seuraavasti:

  1. Krimin tunnustaminen osaksi Venäjää
  2. Donetskin ja Luhanskin tasavaltojen itsenäisyyden tunnustaminen
  3. Takeet Ukrainan sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, ennen kaikkea mitä tulee Naton jäsenyyteen
  4. Ukrainan riisuminen väitetyistä joukkotuhoaseista
  5. Etnisten venäläisten oikeuksien turvaaminen Ukrainassa (äärinationalistien väitetyn vaikutusvallan epääminen).

[50][51]

Käytännössä Venäjä ei ollut luopunut mistään tavoitteistaan, joita Putin oli julkisesti sodalle asettanut.[43]

Neuvottelujen kolmas kierros Valko-Venäjällä 7. maaliskuuta päättyi ilman merkittäviä tuloksia.[146] Ranskan ja Saksan johto kävivät myös tuloksettomia neuvotteluja Putinin kanssa aselevon aikaansaamiseksi.[147]

10. maaliskuuta neuvottelut siirtyivät Turkin Antalyaan. Niitä isännöi maan ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu, ja neuvottelijoina olivat Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Ukrainan ulkoministeri Dmytro Kuleba. Al Jazeeran mukaan kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Venäjä lähetti hallituksen ministeriedustajan neuvotteluihin, ja myös ensimmäinen kerta, kun Lavrov vieraili ulkomailla länsimaiden matkustusrajoitteiden alkamisen jälkeen. Çavuşoğlun mukaan tarkoituksena oli valmistella Zelenskyin ja Putinin kahdenvälistä tapaamista.[148] Tapaamista pidettiin täysin epäonnistuneena, eikä Ukraina saanut tavoittelemaansa 24 tunnin tulitaukoa ja evakuointikäytävää piiritettyyn Mariupoliin.[149] Kuleba ei katsonut Lavrovilla olleen valtuuksia mihinkään sopimuksiin ja syytti tätä vanhan narratiivin toistamisesta. Lavrov puolestaan totesi Putinin olevan valmis keskustelemaan henkilökohtaisesti ja syytti länttä Venäjän pakottamisesta sotaan Venäjän turvallisuuden vuoksi.[148]

Neuvottelut kuitenkin jatkuivat Turkin ja Israelin välittäminä videotapaamisina, ja 14.–26. maaliskuuta välisenä aikana maiden edustajat olivat yhteydessä toisiinsa useaan otteeseen.[150][151][152][153][154][140]

Zelenskyi piti Venäjän ehdotuksia jo ”realistisina”, ja BBC:n mukaan Ukraina näytti olevan valmis luopumaan Nato-jäsenyyden tavoittelusta.[152] Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sen sijaan sanoi, että Venäjä vain ”teeskentelee neuvottelevansa” ja että tämä oli vanhastaan tuttua Venäjän aiemmista sodista.[155] Turkin presidentin Erdoğanin edustaja İbrahim Kalın kertoi osapuolten neuvottelevan kuudesta asiakohdasta: Ukrainan puolueettomuudesta, sen aseistariisunnasta ja turvatakuista, niin kutsutusta ”denatsifikaatiosta”, venäjän kielen aseman parantamisesta, separatistialueitten asemasta sekä Krimin asemasta. Presidentti Erdoğan itse oli useaan kertaan kertonut Turkin Nato-maanakin pyrkivän säilyttämään hyvät välit kaikkiin osapuoliin.[154] Esillä olivat olleet myös mahdolliset lännen sotilastukikohdat Ukrainan alueella, jotka Podoljak sivuutti jo muutenkin Ukrainan lain vastaisina. Tämän neuvottelujakson aluksi 16. maaliskuuta Yhdysvallat oli myöntänyt Ukrainalle 800 miljoonan dollarin aseapupaketin.[153]

Viimein 27. maaliskuuta tiedotettiin, että seuraavat Ukrainan ja Venäjän väliset fyysiset neuvottelut käytäisiin tiistaina 29. maaliskuuta Istanbulissa Turkissa.[140][156][157] Uusien neuvottelujen alla 28. maaliskuuta Zelenskyi antoi videohaastattelun, jossa Ukraina BBC:n mukaan ensimmäistä kertaa selvästi oli valmis myöntymään puolueettoman maan asemaan ja jatkamaan ydinaseettomana valtiona. Ehtona olisi pitävät turvatakuut ulkovalloilta.[158] Maa oli valmis myös neuvottelemaan joistakin myönnytyksistä Donbassin asemaan. Zelenskyi kuitenkin tähdensi, ettei Ukraina ollut valmis luopumaan alueellisesta eheydestään ja että aseistariisunta oli pois laskuista. Mahdollisesta puolueettomuudesta pitäisi järjestää kansanäänestys.[159]

Samaan aikaan Yhdysvaltain edustajat lieventelivät Bidenin julistusta, jossa hän oli todennut, että Venäjän hallitus piti vaihtaa.[159]

29. maaliskuuta Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat Turkissa.[160] Neuvottelijoina olivat Ukrainan presidentin neuvonantaja Myh’ailo Podoljak ja puolustusministeri Oleksi Reznikov sekä Venäjän Vladimir Medinski.[160] Ukraina kertoi tavoitteekseen päästä sopimaan tulitauosta.[160] Neuvottelujen kerrottiin päättyneen noin kello 14 paikallista aikaa. Venäjä varapuolustusministeri kertoi, että Venäjä tulee vähentämään sotatoimia Kiovassa ja Tšernihivissä.[140][161]

Aivan huhtikuun lopussa YK:n pääsihteeri António Guterres vieraili Ankarassa, Moskovassa ja Kiovassa. Kiovan lehdistötilaisuus oli tuskin lakannut, kun Venäjä teki kaksi ohjusiskua kaupunkiin.[162]

Chatham Housen järjestämässä videokonferenssissa 6. toukokuuta Zelenskyi sanoi, että rauhan vähimmäisehtona oli Venäjän joukkojen palaaminen 24. helmikuuta alkanutta hyökkäystä edeltäneiden rajojen taakse.[163]

Ulkopuolisten maiden ja järjestöjen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen reaktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen presidentti Sauli Niinistö yhteisessä tiedotustilaisuudessa pääministeri Sanna Marinin kanssa kutsui Venäjän tekoja tahalliseksi invaasioksi. Presidentti Niinistö twiittasi, että ”Venäjän toimet kohdistuvat Ukrainaan, mutta samalla ne hyökkäävät koko Euroopan turvallisuusjärjestystä vastaan”.[164]

27. helmikuuta valtioneuvosto päätti 2 000 luotiliivin, 2 000 kypärän ja kahden kenttäsairaalan lahjoittamisesta Ukrainalle. Lisäksi Virolle annettiin lupa toimittaa aikaisemmin Suomelta ostetut kahdeksan 122 H 63- eli D-30-haupitsia eteenpäin Ukrainalle. Haupitsit olivat alun perin neuvostoliittolaisvalmisteisia ja Saksan demokraattisesta tasavallasta ja Saksan liittotasavallalta Suomeen ostettuja.[165] Seuraavana päivänä Suomi päätti luovuttaa Ukrainalle 2 500 rynnäkkökivääriä, 150 000 patruunaa, 1 500 kertasinkoa ja 70 000 kertamuonapakkausta.[166]

Suomen presidentti Sauli Niinistö lähti 3. maaliskuuta Yhdysvaltoihin puhumaan presidentti Joe Bidenin kanssa muun muassa Ukrainan tilanteesta.[167] Heidän tapaamisensa on suunniteltu tapahtuvan illalla perjantaina.[168] Venäjän hyökkäystä Ukrainaan seuranneena aikana suomalaisten Nato-jäsenyyden kannatus nousi ennätystasolle. Taloustutkimuksen 9.–11. maaliskuuta pitämän kyselyn mukaan noin 62 % suomalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä, 16 % vastusti ja 21 % ei ollut varma kannastaan.[169]

Muiden maiden ja eri järjestöjen reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainväliset reaktiot Venäjän hyökkäykseen
  Valtiot, jotka ovat tuominneet hyökkäyksen.
  Valtiot, jotka ovat ottaneet neutraalin kannan.
  Valtiot, jotka ovat syyttäneet hyökkäyksestä Ukrainan tai Naton provokaatiota.
  Ei tiedossa

  Venäjä
  Ukraina

Useat länsimaat ovat jyrkästi tuominneet Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa 24. helmikuuta 2022, että Nato lisää joukkojen valmiutta Itä-Euroopassa Venäjän eskaloinnin seurauksena.[140] Stoltenbergin mukaan Natolla ei ole suunnitelmia siirtää joukkoja puolustamaan Ukrainaa, joka ei ole Nato-maa.[170] Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati Venäjää pysäyttämään maan omat sotatoimet Ukrainassa välittömästi.[164] Saksan liittokansleri Olaf Scholz tuomitsi Venäjän hyökkäyksen.[164] Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti Venäjän hyökkäystä hyväksymättömänä. Turkilla on avainasema konfliktin ulkopuolisena maana, sillä Turkki hallitsee Bosporinsalmea, joka on ainoa reitti Mustaltamereltä Välimereen ja valtamerille. [171]

Kiina on pitänyt melko neutraalia diplomaattista linjaa, mutta kiinalainen diplomaatti Wang Yi ilmoitti puhelussa Venäjän ulkoministeri Sergei Lavroville ymmärtävänsä Venäjän turvallisuushuolia. Maan ulkoministeriön julkaiseman tiedonannon mukaan Wang kertoi Lavroville, että Kiina vaatii ”tasapainoisen, tehokkaan ja kestävän turvallisuusmekanismin” luomista Eurooppaan.[170] Kiina on kuitenkin todennut Ukrainan olevan suvereeni valtio.[172] Aasian suurista talouksista myös Japani[173] Etelä-Korea[174] ja Singapore ovat ilmaisseet tukensa Ukrainalle ja asettaneet talouspakotteita ja muita sanktioita Venäjää vastaan.[173][175][176]

Intia, jolla oli perinteiset hyvät suhteet Venäjään, vältti myös ottamasta tiukkaa kantaa, pitäytyen muun muassa äänestämästä turvallisuusneuvoston 24. päivän kokouksessa. Maan suurin englanninkielinen päivälehti The Times of India piti tilannetta ulkopoliittisesti hankalana. Intia joutui nojautumaan Venäjän poliittiseen ja asetekniseen tukeen kiistassaan Kiinan kanssa.[177]

Useat Venäjän liittolaisina tunnetut maat, kuten Venezuela, Myanmar ja Kuuba syyttivät kriisistä Natoa ja sen laajenemista Itä-Euroopassa.[178] Kollektiivisen turvallisuusjärjestön jäsenistä Kazakstan torjui Venäjän pyynnön lähettää Ukrainaan maan joukkoja.[179] Kirgisia kehotti ensin osapuolia pikaiseen sopimiseen, mutta asettui sitten Venäjän tueksi.[180][181][182] Kolmas jäsen Tadžikistan ei ollut antanut virallista lausuntoa.[183] Pohjois-Korea taas on syyttänyt tapahtuneesta Yhdysvaltoja väittäen sen olevan kriisin pohjimmainen syy.[184]

Muista Venäjän naapurimaista Uzbekistan ilmoitti 26. helmikuuta pysyvänsä asiassa puolueettomana[185] ja samana päivänä Azerbaidžan tarjoutui Turkin kanssa välittäjäksi kiistassa.

Brasilia ilmoitti pysyvänsä puolueettomana Ukrainaa koskevassa kriisissä. Brasilian presidentti Bolsonaro sanoi 27. helmikuuta lehdistötilaisuudessa Brasilian pysyvän konfliktissa neutraalina.[186]

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen äänestyksen tulokset koskien päätöslauselmaa, jossa Venäjää vaadittiin vetäytymään Ukrainasta ja peruuttamaan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustaminen.
  Puolesta
  Vastaan
  Tyhjää
  Poissa
  Ei YK:n jäsenvaltio

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto kokoontui 24. helmikuuta arvioimaan Ukrainan tilannetta.[164] Kokouksessa Venäjä esti veto-oikeudellaan päätöslauselman, jossa se olisi tuomittu Ukrainaan hyökkäämisestä.[187] Turvallisuusneuvoston 15 jäsenestä 11 äänesti Yhdysvaltojen ja Albanian laatiman päätöslauselman puolesta. Arabiemiirikunnat, Intia ja Kiina pidättäytyivät äänestämästä.[188] Myöhemmin, 2. maaliskuuta, Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous äänesti ja vaati Venäjää vetäytymään Ukrainasta. Päätöslauselmaa kannatti 143 jäsenmaata, viiden äänestäessä vastaan: Venäjä, Valko-Venäjä, Syyria, Eritrea ja Pohjois-Korea. 35 maata pidättäytyi äänestämästä, niiden joukossa Kiina, Intia, Armenia ja Kazakstan.[189][190]

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola sekä Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel julkaisivat yhdessä samankaltaisen lausunnon, jossa tuettiin Ukrainaa ja paheksuttiin Venäjän hyökkäystä.[164] 25. helmikuuta EU-valtioiden johtajat sopivat uusista talouspakotteista Venäjää kohtaan. Ne kohdistuivat erityisesti pankkisektoriin sekä teknologiavientiin. Tarkoituksena oli lisäksi rajata diplomaattien viisumivapauksia sekä lisätä laajemmin oligarkkeja ja Venäjän hallinnon toimijoita pakotelistoille. Unioni aikoi myös kieltää öljynjalostamojen päivittämiseen tarvittavien varusteiden ja teknologian, sekä lentokoneiden ja esimerkiksi lentokoneiden osien viennin Venäjälle.[191] Uutistoimisto Reuters uutisoi 26. helmikuuta, että Euroopan unionin jäsenmaat valmistelivat kolmatta talouspakotekierrosta Venäjää vastaan. Tietojen mukaan yksikään EU-jäsenmaa ei enää vastusta Venäjän irrottamista kansainvälisestä maksujärjestelmä SWIFT:istä.[171] Myöhään lauantai-iltana 26. helmikuuta Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti lehdistötilaisuudessa, että Euroopan unioni, Yhdysvallat, Kanada ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat päässeet sopuun uusista pakotteista, joihin kuuluu muun muassa useiden venäläisten pankkien irrottaminen SWIFT-järjestelmästä sekä Venäjän keskuspankin ulkomailla sijainneiden valuuttavarojen jäädyttämistä.[192]

Euroopan yleisradiounioni ilmoitti 25. helmikuuta, että Venäjän osallistuminen vuoden 2022 Eurovision laulukilpailuun estetään.[193]

Useat maat asettivat EU:n yhteisten pakotteiden ohella Venäjälle muitakin rajoitteita. Iso-Britannia[194], Baltian maat, Tšekki ja Puola kielsivät Venäjän koneilta omaan ilmatilaansa saapumisen[195]. Sittemmin koko EU on sulkenut ilmatilansa Venäjän lentokoneilta.[196]

Hakkerikollektiivi Anonymous ilmoitti aloittaneensa kybersodan Venäjän valtiota vastaan.[197] Anonymous ilmoitti kaataneensa RT-uutissivuston, joka on Venäjän valtion omistama uutiskanava ja joka on vuosia esittänyt Venäjän valtion propagandaa. Lisäksi ryhmä teki hyökkäyksiä muun muassa Venäjän duumaa sekä Venäjän puolustusministeriön verkkosivuja vastaan ja kaatoi ne.[198]

Mielenosoitukset sotaa vastaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitus Helsingin Esplanadin puistossa Venäjän hyökkäystä vastaan ja Ukrainan puolesta 26. helmikuuta 2022.

Useissa Euroopan unionin jäsenmaissa sekä Venäjällä vastustettiin Venäjän aloittamia sotatoimia. Suomessa järjestettiin useita mielenosoituksia Venäjän sotatoimia vastaan 26. helmikuuta 2022, muun muassa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä.[199] Helsingissä mielenosoittajia oli arvioiden mukaan noin 10 000 kahdessa eri tapahtumassa.[199] Saksassa Berliinissä Brandenburgin portille kokoontui 24. helmikuuta 2022 joukko mielenosoittajia Ukrainan tueksi ja Venäjän sotaa vastaan.[200] Yhdysvalloissa New York Cityn Times Squarella pidettyyn mielenilmaukseen sotaa vastaan osallistui satoja ukrainalaisia.[201]

Sunnuntaina 13. maaliskuuta 800 sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa otettiin kiinni Venäjällä samalla, kun Euroopassa AP:n mukaan kymmenet tuhannet osoittivat mieltään. Venäläisen kansalaisjärjestön OVD-infon mukaan maassa oli otettu kiinni yli 14 800 mielenosoittajaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sotatoimensa Ukrainassa.[202][203]

Sotarikostuomioistuin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haagissa heinäkuussa 2022 järjestetyssä Ukraine Accountability Conference -kokouksessa keskusteltiin sotarikostuomioistuimen perustamista Ukrainassa tehtyjen sotarikosten käsittelemiseksi. Sotarikoksia Ukrainassa selvittelevät muun muassa uutistoimisto AP ja Frontline, jotka olivat 15. heinäkuuta mennessä kirjanneet 338 mahdollista sotarikosta. Ukraina itse tutkii 20 000 sotarikosta.[204] Kokouksessa oli edustettuna 40 maata eri puolilta maailmaa ja sitä isännöivät Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ICC:n syyttäjä Karim Ahmad Khan, Alankomaiden ulkoministeri Wopke Hoekstra ja Euroopan unionin oikeusasioiden komissaari Didier Reynders.[204]

ICC ei voi nostaa syytettä sotarikoksista, koska kumpikaan sodan osapuoli ei ole sen jäsen. Jäseniä on 127. Ukraina on kuitenkin hyväksynyt ICC:n tuomiovallan, ja siksi Khan on avannut tutkinnan Ukrainassa, kun kymmenet oikeuden jäsenmaat ovat sitä vaatineet. Todisteita kerää suuri tutkimusryhmä.[204] Myös Ukrainan joukkojen on raportoitu syyllistyneen mahdollisiin sotarikoksiin. [205]

Aseapu Ukrainalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  Venäjä
  Ukraina
  Valtiot, joista annettu aseapua Ukrainalle.
  Valtiot, joista toimitettu ei-tappavaa sotilaallista apua Ukrainalle.

Heti hyökkäyksen ensimmäisenä päivänä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg totesi, ettei puolustusliitto tule lähettämään joukkoja Ukrainaan.[206] Sen sijaan käytännössä kaikki sotilasliitto Naton ja Euroopan unionin jäsenvaltiot avustivat Ukrainaa ilmaisin asein.[55]

Jo 26. helmikuuta Saksa teki poikkeuksen pitkäaikaiseen ehdottomaan politiikkaansa olla myymättä aseita sotaakäyviin maihin, tai sallia valmistamiensa aseiden jälleenmyyntiä sellaisiin maihin.[207] Politicon mielestä Saksan päätös saattoi merkitä Ukrainan Euroopasta saavan aseellisen avun nopeaa kasvua, sillä iso osa maanosan asetarvikkeista oli Saksan valmistamaa, mikä antoi sille sopimuksellisen päätäntäoikeuden aseiden välitykseen kolmansille tahoille.[208][209] Seuraavana päivänä seurasi Ruotsi samoin historiallisella päätöksellään.[210] Euroopan unioni päätti samoin myöntää ensimmäisen, 450 miljoonan euron arvoisen aseostositoumuksen Ukrainalle. Päätös oli erillinen jäsenmaiden itse kansallisesti päättämästä avusta. Lisäksi EU päätti antaa 50 miljoonalla eurolla humanitaaristä apua.[211] 28. helmikuuta Yhdysvallat ilmoitti 350 miljoonan dollarin lisäaseavusta. Avustuspaketti nosti Yhdysvaltain Ukrainalle puolen vuoden aikana antaman avun yli miljardiin dollariin.[212] Jo ennen 26:tta päivää aseavun toimituksista Ukrainalle olivat päättäneet Puola, Viro, Latvia, Slovakia, ja Tšekki.[208]

Länsimaat olivat 11. maaliskuuta mennessä kuitenkin rajoittaneet ase- ja muun materiaaliapunsa sellaiseksi, ettei sitä voisi tulkita hyökkäykselliseksi toimeksi Venäjää vastaan.[213] Niinpä se oli käsittänyt tehokkaimmillaan lyhyen kantaman ohjuksia hyökkääjän panssarivaunuja ja ilma-aluksia vastaan. Näitä Ukrainan asevoimille toimitettiin lukuisasti. CNN:n tietojen mukaan 7. maaliskuuta mennessä Nato-maat olivat toimittaneet maalle 17 000 panssarintorjunta-asetta ja 2 000 ilmatorjuntaohjusta.[214] 7. huhtikuuta mennessä länsimaat olivat Yhdysvaltain asevoimien väitteen mukaan toimittaneet Ukrainalle 25 000 ilmatorjuntajärjestelmää ja 60 000 panssarintorjunta-asetta.[215]

27. helmikuuta ensimmäisen kerran ehdotettiin suihkuhävittäjien antamista Ukrainalle.[216] Entisillä Varsovan liiton jäsenmailla oli kalustossaan Ukrainalle tuttuja venäläisiä koneita. 8. maaliskuuta Puola oma-aloitteisesti ehdotti koko MiG-29-kalustonsa antamista Ukrainalle korvaavia länsikoneita vastaan. Tätä ehdotusta ei Naton suurin jäsenmaa Yhdysvallat oitis hyväksynyt.[217] Myöskään Naton sisäiset neuvottelut Slovakian S-300- tai Turkin S-400 ilmatorjuntaohjusjärjestelmien toimittamisesta Ukrainalle eivät olleet 21. maaliskuuta mennessä edenneet mihinkään.[218][219]

Venäjän alettua vetäytyä pohjoisen Kiovan rintamalta maaliskuun lopussa ja siirtää joukkojaan Itä-Ukrainaan, länsimaat alkoivat toimittaa Ukrainalle myös raskasta aseistusta. Tšekki alkoi toimittaa jo ennen kuun vaihdetta panssarivaunuja, muita taisteluajoneuvoja, raketinheittimiä ja tykkejä.[220] Toukokuun alkuun mennessä useat maat olivat joko toimittaneet, tai toimittamassa kalustoa.[221][222]. Merkittävimpiä toimituksia siihen mennessä olivat Puolan yli 200 taistelupanssarivaunua ja Yhdysvaltain 90 tykkiä 144 000 kranaatin kera.[223][224] Saksan aseapu koki vaikeuksia: ensin lahjoitettaviksi aiottuihin vanhoihin taistelupanssarivaunuihin ei enää löytynyt ampumatarvikkeita,[225] ja kun Saksa aikoi antaa 50 käytöstä poistettua ilmatorjuntapanssarivaunua, se joutui oman pitkäaikaisen politiikkansa uhriksi. Vaunuihin ammuksia valmistaneen Oerlikonin kotimaa Sveitsi kielsi niiden viennin sotaakäyvään Ukrainaan, mikä toistaiseksi käytännössä esti vaunujenkin toimittamisen.[226]

Lentokoneita ei länsi edelleenkään rohjennut toimittaa, paitsi maakuljetuksin ja paloina. Pentagonin mukaan toimitetuilla varaosilla Ukraina oli 20. huhtikuuta mennessä saanut 20 lentokykyistä konetta lisää.[227][228]

Reaktiot sotaa vastaan Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitus Jekaterinburgissa 24. helmikuuta 2022. Kylteissä lukee ”Ei sotaa” (ven. нет войне.)

Uutistoimisto Agence France-Pressen mukaan Moskovan Puškinin aukiolle kerääntyi 26. helmikuuta 2022 tuhansia sodanvastaisia mielenosoittajia.[200] Lisäksi AFP raportoi, että Pietarissa mielenosoittajia oli noin tuhat. Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Venäjällä oli 25. helmikuuta mennessä pidätetty noin 1 800 mielenosoittajaa.[200] Sittemmin maassa on pidätetty tuhansia ihmisiä lisää kymmenissä eri kaupungeissa.[229][230]

28. helmikuuta mennessä ainakin kolme Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen tunnustamisen puolesta äänestänyttä Venäjän duuman jäsentä oli tuominnut sodan. Kaikki kolme edustavat Venäjän kommunistista puoluetta, jonka johto tukee Putinin politiikkaa.[231][232]

Maaliskuussa 2022 venäläisen Novaja Gazetan päätoimittaja Dmitri Muratov lahjoitti vuonna 2021 saamansa Nobelin rauhanpalkinnon mitalin huutokaupattavaksi Ukrainan pakolaisten hyväksi.[233]

Moskovassa toimivan riippumattoman äänestystoimiston ”Levada keskuksen” mukaan Time-lehden raportoimana 24. elokuuta 2022, Venäjän kansasta yli kolme neljäsosaa kannatti ”erityistä sotilasoperaatiota”.[234] Tähän ja muihin asiaa koskeviin kyselyihin todetusti pitäisi suhtautua varoen, sillä osa, joskin vähemmistö, toi ilmi kokevansa ”epämukavuutta” sanoa vastaan.[235]

Vähemmistökansojen reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan alkamisen jälkeen on tuotu aktivistien toimesta kasvavissa määrin esiin idea Venäjän eri vähemmisötasavaltojen itsenäistymisestä. He ovat myös sodanvastaisessa viestinnässään käyttäneet omaa äidinkieltään venäjän sijasta, joka tulkitusti ”voi vahvistaa ryhmäsolidaarisuutta ja luoda uutta yhteenkuuluvuuden tunnetta”.[236]

"Vapaa Burjatia säätiön" kautta on pyritty auttamaan burjaateja välttämään kutsunta rintamalle.[236]

Sotaa tukeviakin henkilöitä löytyy vähemmistökansojen keskuudesta. Esimerkiksi (Volgan) tataareista muftit Ravil Gainutdin ja Kamil Samigullin, poliitikko Farid Muhametšin sekä kirjailija Rinat Muhamadijev kuuluvat tunnettuihin tapauksiin.[237][238][239][240]

Venäjän mahdollinen hajoaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Venäjä ei edennyt sodassa tavoitteidensa mukaan, alkoi esiintyä arvioita siitä, että maa hajoaa.[241] Esimerkiksi suomensukuiset ersäläiset pitivät syksyllä 2022 Virossa Otepäässä kansalliskongressin, johon otti osaa myös virolaisia, suomalaisia ja unkarilaisia. Kongressissa laadittiin suunnitelma siltä varalta, että Venäjän federaatio hajoaa. Tapahtumassa puhuivat muun muassa Otepään kaupunginjohtaja, Riigikogun suomalais-ugrilaisten asioiden tukiryhmän esimies ja Viron ulkoministeriön varakansliapäällikkö.[242] Ukrainan armeijassa sotii myös jonkin verran suomalais-ugrilaisia kansoja edustavia henkilöitä, esimerkiksi ersänkielisiä mordvalaisia, jotka pyrkivät hajottamaan Venäjän.[243]

Vuoden 2023 alussa europarlamentissa järjestettiin seminaari, johon osallistui Venäjän sisäisten alueiden ja pienten alkuperäiskansojen aktivisteja, jotka vastustivat presidentti Putinin hirmuhallintoa ja tavoittelivat itsenäisyyttä kansoilleen tai alueilleen. He esittivät arvioita, joiden mukaan Venäjä hajoaa jopa kymmeniin uusiin tasavaltoihin, valtioliittoihin tai täysin itsenäisiin uusiin valtioihin, aivan kuten Neuvostoliitto hajosi lopullisesti vuonna 1991. He kaavailivat, että Pietarin ympäristöön muodostettaisiin Inkerinmaa eli Inkeri, Karjalankannakselta alkaisi puolestaan uusi Karjalan tasavalta ja Murmanskin seudulle syntyisi Lapin valtio. Nykyisen Kaliningradin paikalle muodostuisi puolestaan uusi Baltian tasavalta, ja Viron itärajan tuntumaan syntyisi Pihkovan tasavalta. Muita alueita olisivat esimerkiksi Novgorodin tasavalta, Vepsänmaa, Bjarmia pääkaupunkinaan Arkangeli, Komi pääkaupunkinaan Syktyvkar, Smaland pääkaupunkinaan Smolensk, Tverin tasavalta, Ersänmaa, Moksanmaa, Tšuvassia, Marinmaa, Tatarstan pääkaupunkinaan Kazan, Udmurtia, Uralin tasavalta pääkaupunkinaan Jekaterinburg, Ossetia, Hakassian tasavalta, Tuvan tasavalta, Burjatia ja Sahan tasavalta.[244]

Tämä Venäjän vapaiden kansojen foorumi eroaa Venäjän perinteisestä liberaalista oppositiosta siten, että heille tärkeintä on Venäjän nykyisen imperialistisen federaation pilkkominen joko uusiin tasavaltojen liittoihin tai täysin irrallisiin valtioihin. Paikalla oli muun muassa Donin kasakoille tasavaltaa ajavia; ja karjalaisille, vepsäläisille ja pomoreille Karjalan itsenäisyyttä tavoittelevia. Paikalla ollut Karjalasta lähtöisin oleva Dmitri Kuznetsov kertoi, että hän oli yksi niistä aktivisteista, joiden toimista Karjalan Liitto varoitti muutama kuukausi aikaisemmin epäillessään Suomen joutuneen informaatiovaikuttamisen kohteeksi: ”Varoittamalla meistä Karjalan Liitto toimii juuri niin kuten Venäjän turvallisuuspalvelut haluavat. Me emme tavoittele Suur-Suomea emmekä halua vahingoittaa Suomea. Haluamme vain itsenäisen Karjalan tasavallan, jonka alkuperäiset kansat pelastetaan kansanmurhalta ennen kuin se on liian myöhäistä.” Inkerin edustaja puolestaan totesi eurooppalaisille päättäjille: ”Inkeri on luonnollinen osa Eurooppaa, joten antakaa meidän tulla kotiin”.[244]

Paikalla ollut Puolan entinen ulkoministeri ja nykyinen meppi Anna Fotyga muistutti, että ei ole olemassa mitään venäläistä kaasua, öljyä, alumiinia, hiiltä, uraania, timantteja, viljaa, metsää tai kultaa. Kaikki nämä luonnonvarat ovat tataarien, baškiirien, siperialaisten, karjalaisten, oiraattien, tšerkessien, burjaattien, jakuuttien, uralilaisten kansojen, kubanilaisten tai nogai-kansan omaisuutta. Puolestaan paikalla olleen yhdysvaltalaisen tutkijan Janusz Bugajskin mukaan lännen pitää myös uskaltaa puhua avoimesti Venäjän hajoamisesta ja varautua siihen silläkin uhalla, että Putinin propaganda syyttää valheellisesti Ukrainan sodan syyksi nimenomaan lännen väitettyä yritystä hajottaa Venäjää. Lännen pitäisi Bugajskin mukaan nyt viestittää Moskovan vallasta irti haluaville alueille, että ne eivät ole koko maailman hylkäämiä ja eristämiä, vaikka se seikka päteekin Venäjän keskusvaltaan.[244]

Vähemmistöjen rekrytoiminen Venäjällä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjällä sotilaita rekrytoidaan sotaan hyvin epäsuhtaisesti eri alueilta. Ve­nä­jäl­lä suu­rim­man taakan Uk­rai­nan hyök­käys­so­das­ta kan­ta­vat alueet, jotka eivät ole venäjänkielisiä, vaan muun muassa suo­ma­lais-ug­ri­lais­ten kansojen asut­ta­mia. Esimerkiksi Marin tasavallasta on kuollut monta kertaa enemmän sotilaita suhteessa nuoren miesväestön määrään kuin vastaavankokoisella venäjänkielisellä alueella. Kyse on julkilausumattomasta politiikasta, jonka mukaan sodassa kannattaa tapattaa ennen kaikkea vähemmistökansoja. Näin Venäjän keskusvallan alueiden venäjänkieliset asukkaat pidetään tyytyväisinä ja pyritään ehkäisemään keskusvallan romahtamista. Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat taas asuvat pääosin maaseudulla ja pienissä kaupungeissa. Tutkija Janne Saarikivi arvioi toukokuussa 2023, että nämä ihmiset eivät välttämättä ole kovinkaan koulutettuja ja lukeneimpia, eikä heillä ole aina kaikkein parhaat keinot saada tietoa siitä, miten Venäjä oikeasti toimii. Toisaalta kuolleiden ja haavoittuneiden suuren määrän myötä tilanteen todellisuus levinnee aikanaan pikkukyliinkin.[243]

Venäjän hallintotapa on sellainen, että eri alueita kohdellaan täysin eri tavoin. Jonkun alueen sisällä voi olla melko paljon sisäistä autonomiaa ja vahvoja eliittejä, jotka pystyvät järjestämään asioita sangen hyvinkin jonkin vähemmistökansan kannalta. Suomalais-ugrilaiset alueet eivät kuitenkaan kuulu näihin alueisiin Venäjällä. Esimerkiksi yhdessäkään suomalais-ugrilaisessa tasavallassa ei ole koskaan saatu lakia siitä, että kouluissa käytettäisiin näitä kieliä opetuskielenä. Vastaavat lait ovat sen sijaan olleet koko ajan voimassa esimerkiksi Tatarstanissa ja Jakutiassa eli Sahan tasavallassa. Alueen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla se on erilainen kuin joku venäjänkielinen alue, riippuu paikallisista voimavaroista, voimatasapainosta ja henkilösuhteista. Venäjän paristakymmenestä autonomisesta tasavallasta suomalais-ugrilaiset alueet ovat kuuluneet aina heikoimpiin.[243]

Huomiota paikallisessa mediassa sai vuonna 2022 Ukrainan sodassa 25-vuotiaana kuollut tataaritaustainen yliluutnantti Damir Islamov.[239]

Sotilasarvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa suomalaisista sotilasasiantuntijoista arvosteli Ukrainan viivyttelyä liikekannallepanossa, joka virallisesti pantiin toimeen vasta ensimmäisen hyökkäyspäivän iltana.[49][245] Samaten pidettiin ilmeisenä siitä, ettei hyökkääjän etenemistä Donbassin ulkopuolella ollut etukäteen valmistauduttu hidastamaan kaikin käytettävissä olevin estein, eli sulutuksin.[49][246] Pääkaupunki Kiovan saartamisyritystä pidettiin heti alussa todennäköisenä.[247] Tulevaisuuden sotataidon apulaissotilasprofessori Antti Paronen Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Venäjän jopa päättäneen hyökkäyshetken nimenomaan Ukrainan puolustusvalmistelujen vaiheen perusteella.[248] Toisaalta toiset suomalaiset asiantuntijat pitivät joitakin päiviä ennen hyökkäyksen alkamista Venäjän hyökkäystä epätodennäköisenä ja Venäjälle kannattamattomana.[249]

Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-tutkimusryhmän johtaja, everstiluutnantti Simo Pesu kommentoi asiaa 25. helmikuuta kertomalla, ettei hyvää kuvaa puolustajan ennakkovalmisteluista ollut saatavilla. Ukrainan hallitus saattoi katsoa tärkeämmäksi pitää omat kansalaiset rauhallisina. Sotilaallisia yksityiskohtia piti Suomessa päätellä paljolti sosiaalisen ja yleisen median raporteista.[250]

Venäjän hyökkäyksen alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä iski Ukrainan asevoimien logistisiin kohteisiin ja johtamispaikkoihin ilmasta. Se myös aloitti maahyökkäyksen kuudesta eri suunnasta. Luhanskin ja Donetskin alueen hyökkäys käytännössä sitoi siellä olevat Ukrainan asevoimien joukot paikoilleen niin, etteivät ne pääsisi helpolla irtautumaan, ja Suomen pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri piti Ukrainan kannalta hyvin tärkeänä välttää Luhanskin ja Donetskin rintamalla olevien joukkojen jäämistä saarroksiin.[49] Pohjoisesta Venäjä hyökkäsi Dneprin molemmilla puolilla kohti pääkaupunkia, mikä vahvisti arvelua siitä, että Venäjän tavoitteena olisi saartaa Kiova.[250] Venäjälle se oli selkeästi painopistesuunta ja MTV3:n 26. helmikuuta haastatteleman Maanpuolustuskorkeakoulu MPKK:n tutkijaupseeri Antti Pihlajamaa uskoi Venäjän voivan yrittää häiritä pääkaupungin puolustusta ajamalla sen siviiliasukkaat massoittain pakoon. Ukrainan hallitus oli kehottanut kansalaisiaan pysymään paikoillaan.[245]

Venäjän asevoimien ei katsottu ensimmäisen kymmenen päivän aikana joko pystyneen tai halunneen käyttää vahvuuksiaan, eli voimakasta tulenkäyttöä ja nopeaa liikettä, vaikka sotilaallisia riskejä se oli ottanut suuriakin muun muassa maahanlaskuoperaatioiden muodossa. Pihlajamaa arvioi Venäjän voineen hyvinkin toivoa nopeampaa ratkaisua sotaan. Hän piti sodan pitkittymistä Venäjälle epäedullisena jo sotilaallistenkin syiden takia. Venäjän katsottiin aliarvioineen Ukrainan asevoimia.[245][251] Venäjän ilmavoimia oli käytetty säästeliäästi. Yhdysvaltain arvioiden mukaan sodan alusta maaliskuun alkuun hyökkäyksessä oli käytetty 75:ta eri ilma-alusta. Myöskään täydelliseen ilmaherruuteen ei pyritty, vaan Ukrainan ilmavoimien koneet lensivät vielä ja maan ilmatorjunta pystyi rajatusti toimimaan.[252] Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija Pentti Forsströmin mukaan Kiovan valtaaminen saattoi olla Venäjälle arvovaltakysymys, ja hän näki suurimpien taistelujen pääkaupungin hallinnasta olevan vasta edessä.[251]

Väliarviot 8. maaliskuuta 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisesta venäläiset olivat valloittaneet noin 200 kilometriä Kiovasta koilliseen olevan Konotopin kaupungin ja sen kautta kulkevan, huollolle tärkeän rautatien. Muuten pääkaupungin suuntaan ei ollut vähään aikaan tapahtunut merkittävää etenemistä. Ukrainalaisten tekemät tulvitukset olivat osaltaan hidastaneet venäläisten etenemistä jo ennestään ruuhkaisia tieyhteyksiä pitkin. Venäjä oli iskenyt Ukrainan televisiomastoihin ja internetyhteyksiin, saaden aikaan internetin käyttökatkoksia eri puolilla maata.[253]

Venäjän huoltovaikeuksista oli merkkeinä kauppojen ryöstelyä vallatuilla alueilla ja etenkin Kiovaan pohjoisen suunnista pyrkivien joukkojen hidas eteneminen.[253] Venäjä ei ollut saanut polttoainetta, elintarvikkeita ja ampumatarvikkeita toimitettua Kiovan rintamalle, ja ongelma koski venäläisiä joukkoja myös Ukrainassa yleisesti. Yhtenä syynä kenraalimajuri Toveri piti Venäjän asevoimille tyypillistä vahvaa riippuvuutta rautatieyhteyksistä; se ei ollut kyennyt valtaamaan tarpeeksi Harkovan kaltaisia rautateiden solmukohtia. Venäjän huollon epäonnistumisen symboliksi mediassa tuli pohjoisesta lähestyneen, kymmenien kilometrien mittaisen ajoneuvokolonnan pitkällinen jumiutuminen paikalleen.[254]

Venäjän entinen ulkoministeri Andrei Kozyrev syytti Twitterissä asevoimien huonosta suorituksesta sen johtoon levinnyttä korruptiota. Hänen mukaansa edeltävien 20 vuoden aikana oli kavallettu miljoonittain sotakalustohankintoihin tarkoitettua rahaa. Tämä oli salattu presidentti Putinilta, jolla oli siten ollut väärä käsitys asevoimien suorituskyvystä.[255]

7. maaliskuuta Venäjä oli kyennyt valtaamaan koko Krimin itäpuolisen osan rannikkoa, lukuun ottamatta piiritettyä Mariupolin satamakaupunkia. Dneprin yli Odessaan päin sen sijaan H’ersonin 3. maaliskuuta valtauksen jälkeen he olivat saaneet vain H’ersonin kohdalta joen yli kulkevan rautatiesillan korjattua. Eikä myöskään Mykolajivin kaupungin suunnalla puolustusta ollut saatu murrettua. Lupaavimpina hyökkääjän mahdollisuuksia Suomen Sotilas piti itäisellä rintamalla Harkovan suunnassa ja Donbassissa.[253]

Painopisteen siirtyminen Itä-Ukrainaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän suurhyökkäyksen Itä-Ukrainan Donbassin rintamalla alettua 18. huhtikuuta haastateltu Jarmo Lindberg totesi ukrainalaisten joukkojen kokeneimman ja parhaan osan olleen helmikuusta lähtien sijoitettuna Donbassiin. Venäläiset olivat Lindbergin tietojen mukaan keskittäneet melko lyhyelle rintamalle joukkoja 76 pataljoonan taisteluosaston verran, eli noin 70 000 miestä. Venäjän lopetettua yrityksensä saartaa Kiova Lindberg piti puolustajan mahdollisuuksia hyvinä. Käytettävissä olivat pohjoisen rintamalta vapautuneet joukot, länsimaista virtasi koko ajan lisää aseita ja ukrainalaisten taistelumoraali oli hyvä. Entinen ilmavoimien kenraali Lindberg ei pitänyt selvänä tuliko Itä-Ukrainan avoin maasto suosimaan venäläisiä, joilla hänen mielestään oli panssariylivoima, kuten perinteisesti oli ajateltu. Yksittäisen taistelijan käyttämät panssarintorjuntaohjukset, kuten Javelin ja NLAW, sekä lennokit olivat hänen mielestään osoittautuneet Ukrainan sodassa niin tehokkaiksi. Hän arveli Venäjän ottaneen opikseen virheistään ja odotti sen asevoimien parantavan aselajien yhteistoimintaa ja hajauttavan joukkojaan pois tieurilta. Jonkinlaisena etuna Venäjälle olivat sen lyhyemmät huoltoyhteydet. Lindberg arveli Venäjän tavoitteena voivan olla vallata ja pitää Luhanskin ja Donetskin maakuntien pohjoiset ja luoteiset alueet, jotka eivät vielä olleet separatistien hallussa. Tämä vastaisi hänen mukaansa duuman julistusta, jossa maakunnat julistettiin itsenäisiksi kokonaisuudessaan.[256]

Panssarivoimat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Majuri Mauri Mäkinen Maavoimien esikunnasta analysoi huhtikuussa Sotilasaikakauslehdessä venäläisen panssarivoiman suoritusta. Epäonnistunut huolto oli aiheuttanut venäläisten panssarijoukoille suuria vaikeuksia. Mäkinen katsoi myös joukkojen koulutuksen ja motivaation olleen selvästi heikkoa, aselajien yhteistoiminnan epäonnistuneen ja panssarijoukkojen olleen aselajin luonteen vastaisesti passiivisia. Ukrainalaisia hän arvosteli etenemisurien suluttamisen laiminlyömisestä Donbassin ulkopuolella.[246]

Venäjä oli tuonut Ukrainan-operaatioon moderneimmat mallinsa taistelu- rynnäkkö- ja miehistönkuljetuspanssarivaunuistaan. Ukrainassa vaunujen omasuojajärjestelmät ja jälkiasenteiset metallikehikot eivät olleet näyttäneet antavan suurta suojaa ukrainalaisten aseita vastaan. Mäkinen ei pitänyt Ukrainan sodan sen astisten kokemusten valossa lennokkeja tai ”vaanivia ammuksia”[i] vallankumouksellisena uutuuksena, vaan jatkona 2001 alkaneelle taktiselle kehitykselle. Niin ikään hän suhtautui kriittisesti mielipiteisiin, joiden mukaan kevyet panssarintorjunta-aseet olisivat taistelukentällä tehneet panssarivaunut vanhanaikaisiksi.[246]

Muuten alkupäivinä Venäjä oli käyttänyt hyvin koulutettuja ilmarynnäkköjoukkojaan Kiovan nopeassa valtausyrityksessä, mutta sen jälkeen jo totuttuun tyyliin myös maataistelujen kärkijoukkoina.[246]

Kybersodankäynti ja informaatiosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kybersota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä ja Ukraina kävivät kybersotaa jo ennen helmikuun 2022 hyökkäystä. Joulukuussa 2015 hakkerit iskivät ukrainalaiseen energiayhtiöön ja katkaisivat sähkönjakelun 80 000 asiakkaalta, ja vuonna 2016 tehty hyökkäys katkaisi 20 % Kiovan sähköntarpeesta. Kesäkuussa 2017 NotPetya-haittaohjelma saastutti Ukrainassa käytetyn kirjanpito-ohjelmiston, jonka kautta se levisi nopeasti paitsi Ukrainaan myös ulkomaille. Ehkä jopa 10 miljardin dollarin vahingot tekivät siitä yhden kaikkien aikojen kalleimmista tietokoneviruksista.[257][258] Tammi-helmikuussa 2022 alkoivat palvelunestohyökkäykset Ukrainan hallinnon, asevoimien ja pankkien verkkosivuja vastaan. Tavoitteena saattoi olla saada Ukrainan hallinto näyttäytymään kyvyttömältä kansalaisten silmissä. Venäjän aloittaessa maa- ja ilmahyökkäyksen 24. helmikuuta 2022 samalla hyökättiin myös Ukrainan tietoverkkoihin. Tietoja tuhoava haittaohjelma pyrki tuhoamaan tietoja ja Ukrainan satelliittilaajakaistaan kohdistunut hyökkäys pyrki rampauttamaan asevoimien johtamisjärjestelmän. Hieman myöhemmin satelliittipaikannusjärjestelmien laajalla häirinnällä, joka kattoi koko Venäjän läntisen raja-alueen pyrittiin häiritsemään Ukrainan ilmavoimia ja lännen lentotiedustelua.[257]

Sodan jatkuessa molemmat osapuolet tekivät kyberiskuja, joilla ne pyrkivä aiheuttamaan häiriötä vastapuolelle. Kyberhyökkäykset kohdistuivat myös siviiliyhteiskuntaan, eivätkä rajoittuneet pelkästään sotilaallisiin kohteisiin.

Katso myös: Ukrainan IT-armeija, Kyberhyökkäys Kyivstariin (2023).

Informaatiosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen taistelupäivän 27. helmikuuta iltana kenraalimajuri Pekka Toveri katsoi Venäjän joutuneen selvästi häviölle informaatiosodassa. Kybersodassa ukrainalaiset olivat kyenneet suojaamaan järjestelmiään menestyksellisesti ja propagandassakin Eurooppa ja Pohjois-Amerikka levittivät heidän sanomaansa.[259][260] Näytti siltä, ettei Venäjä ollut käyttänyt kyberhäirinnän osaamistaan ajoissa.[259][260] Toveri esitti vaihtoehtoisina syinä toisaalta Nato-maiden tietotaidollisen ja teknisen avun ja vuosia jatkuneiden kyberhyökkäysten vahvistaman Ukrainan puolustuksen ja toisaalta mahdollisuuden, ettei Venäjä ollut halunnut käyttää kaikkia keinojaan, toivoen hallitsevansa viestintää ja käyttävänsä median kautta tapahtuvaa psykologista vaikuttamista tehokkaana aseena.[259][260]

Toverin mukaan Venäjä oli jo menettänyt mahdollisuutensa helppoon ja nopeaan voittoon, joka myös nopeasti unohtuisi maailmalta. Sen piti Toverin mielestä jatkaa tiedotushiljaisuutta omista, raskaista tappioista ja yrittää pitää yllä mielikuvaa, ettei Ukrainassa käyty sotaa eikä varsinkaan hyökkäyssotaa. Ukrainalaisten väittämien Venäjän asevoimien tappioiden Toveri ei uskonut olevan suuresti liioiteltuja.[260]

17. maaliskuuta haastateltu, verkossa tapahtuvaa informaatiovaikuttamista tutkiva tohtori Pekka Kallioniemi Tampereen yliopistosta piti Ukrainan tiedottamista laadukkaana ja tehokkaasti leviävänä. Se pyrki ja onnistui antamaan kuvan Ukrainasta tehokkaasti puolustautuvana mutta heikompana osapuolena. Sen sijaan Venäjän propaganda jäi lännessä selvästi häviölle. Se oli Kallioniemen mukaan verkossa keskittynyt vaikuttamaan länsimaiden kansalaisiin; pyrkien herättämään mielipide-eroja, ”sotkemaan” ja keskittyen vastapuolen omiin asioihin.[53] Propaganda-aiheen elinkaari alkoi sosiaalisen median anonyymeiltä palstoilta, joilla aiheita kokeillaan, jotta saataisiin selville, mitkä aiheet kiinnittävät ihmisten huomion − aluksi anonyymeillä alustoilla, joilla viestiä yritetään vahvistaa ”tykkääjätrollien” avulla. Onnistuessaan aiheet leviävät ei-anonyymeille alustoille, kuten Facebookiin ja YouTubeen, joilta on jo mahdollista kiinnittää myös toimittajien huomiota.[53]

Mediasota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän viestintää valvova viranomainen Roskomnadzor (RKN) pyrki siihen, että hyökkäys Ukrainaan esitettäisiin Venäjällä pelkästään Itä-Ukrainaa koskevana rajoitettuna sotilasoperaationa. Roskomnadzor esimerkiksi määritti, millä sanoilla hyökkäystä sai kutsua ja mitä siitä sai kertoa. Kiellettyä sanoja ovat sota ja hyökkäys. Vääriä sanoja käyttäneet tahot olivat saaneet varoituskirjeen, ja niiden internetsivustot saattoivat joutua estolistalle, joka torjui pääsyn joko yksittäisille sivuille tai koko sivustolle.[261][262]

Maaliskuun 1. päivänä venäjänkielinen Wikipedia sai estouhkauksen siitä, että se ilmoitti sodassa tulleiden uhrien määrän ja kertoi Venäjään kohdistuvasta taloussaarrosta.[263][264] RKN syytti Wikipediaa kehotuksista nostaa rahat pois venäläisten pankkien tileiltä.[265]

1. maaliskuuta venäjänkieliselle Wikipedialle ja Wikimedia Venäjälle tuli molemmille ilmoitus, että ru.wikipedia.org voisi joutua estetyksi, jos se ei noudata Venäjän Roskomnadzorin ohjeita sotaan liittyvästä viestinnästä. Vastineessaan 3. maaliskuuta Venäjän Wikimedia katsoi, ettei RKN:n syytösten aiheellisuutta voinut Wikipedian sisällön jatkuvasti korjautuvasta luonteesta johtuen arvioida ja että pääsyn rajoittaminen Wikipediaan toimisi vastoin viranomaisen päämäärää taistella paikkansapitämätöntä tietoa vastaan.[266][267][268] Ukrainan sotaan liittyvän muokkaamisensa takia venäjänkielisen Wikipedian pitkäaikainen käyttäjä pidätettiin Valko-Venäjällä 11. maaliskuuta ja hänen henkilötietonsa mukaan lukien sosiaalisen median tunnukset ja osoite julkistettiin.[269]

2. maaliskuuta Euroopan unioni kielsi Venäjän valtiollisten Russia Today -kanavan ja Sputnik-uutistoimiston sekä niiden tytäryhtiöiden toiminnan EU:n alueella.[270] Edellisenä päivänä yhdysvaltalainen Google oli sulkenut edellisiin kytköksissä olevat Youtube-kanavat eurooppalaisilta seuraajilta. Yksittäiset maat olivat jo aikaisemmin kieltäneet venäläisviestimiä. Saksan viranomaiset olivat jo joulukuussa saaneet eurooppalaisen tietoliikennesatelliittiorganisaatio Eutelsatin lopettamaan saksankielisen RT DE -kanavan välityksen. Kokonaan Saksa blokkasi RT:n saksankielisen uutiskanavan 2. helmikuuta, mihin Venäjä vastasi estämällä Deutsche Wellen toiminnan Venäjällä.[271][272]

10. maaliskuuta lähtien Meta salli poikkeuksena viestit, joissa yksipuolisesti kehotettiin väkivaltaan venäläisiä sotilaita vastaan Facebookissa ja Instagramissa. Valtiot, joiden alueella tämä oli sallittua, olivat entisiä Neuvostoliiton alusmaita ja nykyisen Venäjän naapurimaita, kuten Azerbaidžan ja Georgia.[273]

Muita arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsimaisissa arvioissa korostetaan usein Venäjän politiikan epäjohdonmukaisia ja vihamielisiä piirteitä sotaan johtaneina syinä. Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen professori John Mearsheimer uskoi, että Venäjällä Naton toimintaa ja laajenemista ei mielletty pelkästään puolustukselliseksi. Hän ei katsonut Venäjällä olleen imperialistisia motiiveja hyökkäyksessään, vaan esimerkiksi Krimin valtaus oli impulsiivinen reaktio Ukrainan venäläismielisen presidentin syrjäyttämistä vastaan.[274]

Venäjän vuosien 1990–1996 ulkoministeri ja sittemmin Yhdysvaltoihin muuttanut Andrei Kozyrev piti hyökkäystä Putinin henkilökohtaisena päätöksenä ja arveli 7. maaliskuuta kirjoittamassaan Twitter-kirjoituksessa tämän hyökkäyspäätöksen perustuneen kolmeen virhekäsitykseen: Putin oli aliarvioinut Ukrainan valtioidentiteetin, lännen halukkuuden vastatoimiin ja hänellä oli ollut väärä tieto Venäjän asevoimien nykytilasta. Kozyrevin mielestä Putin ei koskaan ollut pitänyt Ukrainaa oikeasti todellisena itsenäisenä valtiona vaan ansaitsevan korkeintaan satelliittivaltion aseman. Vuoden 2014 vallankumous kuitenkin lopetti kaikki toiveet maan pitämisestä tulevaisuudessa itsenäisenä ja Venäjälle myötämielisenä, mikä sai Putinin päättämään voimankäytöstä. Asevoimien kehittämiseen 20 vuoden aikana annetuista varoista olisi mennyt suuri osa alemman hallinnon korruptioon ja asevoimien todellinen suorituskyky salattu presidentiltä. Kreml piti Naton epäonnistunutta vetäytymistä Afganistanista 2021 sekä Euroopan unionin laimeaa vastausta 2014 Krimin valtaukseen merkkinä heikkoudesta ja arvioi Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin seniiliksi ja kyvyttömäksi. Hänen mielestään länsimaitten ei pitänyt pelätä ydinsotaa ja sen takia välttää voimakkaitakin vastatoimia.[275]

Yhdysvaltalaisen toimittajan Michael Hirshin mukaan Putin on eurasianisti, ”jonka jatkuva vetoaminen Kiovan Venäjälle ulottuvasta historiasta on paras selitys hänen näkemykseensä, minkä mukaan Ukrainan on oltava osa Venäjän vaikutuspiiriä”.[276]

Pakolaiskriisi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ukrainan pakolaiskriisi
Vapaaehtoiset auttavat ukrainalaisia pakolaisia Przemyśl Głównyn rautatieasemalla Puolassa.

Yhdistyneet kansakunnat varautui maaliskuun 5. päivä neljän miljoonan ihmisen pakoon Ukrainasta.[277] Tämä arvio on sittemmin osoittautunut riittämättömäksi.[35] Suuri osa pakolaisista oli siirtynyt läntiseen naapurimaahan Puolaan.[278] Myös Ukrainan muut naapurit, Unkari, Slovakia, Moldova ja Romania, olivat vastaanottaneet suuren määrän pakolaisia.[279]

Suomesta turvapaikkaa oli 5. maaliskuuta 2022 mennessä hakenut 627 ukrainalaista. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen oli mahdollisesti tulossa useita tuhansia pakolaisia Ukrainasta.[280] 13. maaliskuuta mennessä turvapaikkaa tai tilapäistä suojelua Suomesta oli hakenut yli 3 300 pakolaista, mutta Maahanmuuttovirasto arvioi Suomeen saapuneiden kokonaismäärän olleen huomattavasti sitä suurempi.[281]Tammikuussa 2024 Suomessa kirjattiin Ukrainasta paenneita yhteensä 65 515 (31. tammikuuta 2023).[35]

Tartuntataudit, kuten COVID-19, polio ja tuberkuloosi, voivat levitä pakolaisten mukana.[282] Tuhansia lemmikkejä on myös kadonnut sodan aikana.[283]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lähteet viittaavat toisinaan kuolemien sijasta vihollisen henkilötappioihin tai uhreihin. Lähteet eivät ei aina yksiselitteisesti kerro, eikä sotatilanteessa ole välttämättä selvää, kuinka moni uhreista on kuollut ja kuinka moni loukkaantunut.
  2. a b Ukrainan asevoimien raportoimat luvut ovat korkeintaan suuntaa antavia. Ukrainan asevoimien viestimistä materiaalitappioista, joita tietotoimistot yms. sittemmin ovat toistaneet, on paljastunut esimerkiksi 12.-13.10.2022 monia yhteenlaskuvirheitä.[14][15] Näitä ei seuraavinakaan päivinä ole oikaistu, vaan raportointia on jatkettu häpeilemättömästi kasvattaen ikäänkuin mitään virheitä ei olisi tehty. Aiheesta enemmän keskustelusivulla
  3. a b Luvuissa ei ole mukana esimerkiksi Venäjän laukaisemia ballistisia ohjuksia, joista osan Ukrainan asevoimat on pystynyt pudottamaan (esim. [16][17][18]). Ukrainan asevoimien raportoimissa lukuihin ei myöskään sisälly muiden ukrainalaistahojen, erityisesti Ukrainan turvallisuuspalvelun (SBU) iskuissa tuhottua venäläisaseistusta, vaikka tämä määrä on uutisoinnin mukaan huomattava, esim. [19]
  4. Ukrainan asevoimien raportoimissa risteilyohjusten pudotusten lukumäärässä ailahtelua 13.3.2024 seutuvilla, ks. keskustelusivu
  5. a b Taktiset UAV:t ovat vain pieni osa päivittäin pudotetuista UAV-laitteista Ukrainan ja Venäjän välisessä, sodan kuluessa yltyneessä droonisodassa. Esimerkiksi 2.3.2024 Ukrainan asevoimat kertoi tuhonneensa +35 taktista UAV:a edellispäivänä[20], mutta toisessa saman päivän uutisessaan tuhonneensa pelkästään yhdellä operatioalueella 258 erityyppistä UAV-laitetta. Tuolla operaatioalueella kirjattiin 130 Venäjän räjähdedroonin laukaisua.[21]
  6. Mediazonan arvion mukaan UA Losses -sivusto lienee kattavampi Ukrainan tappioiden osalta kuin Venäjän, osaksi koska useat Ukrainan tappioita koskevat lähtöaineistot ovat julkisia ja avoimia. Silti UA Losses -sivuston aineistoa pidetään mahdollisesti epätäydellisenä. Esimerkiksi Ukrainan suurista kaupungeista ja Transkarpatian alueelta tulevien sotilaiden tappiolukuja arvioidaan alimitoitetuiksi. Eräänä syynä tähän voi olla, että UA Losses -sivusto käyttää aineistonaan ainoastaan verkon kautta varmennettuja kuolintietoja.[24]
  7. Koko sotatoimialue, eli Donetskin ja Luhanskin kapinallisalueet mukaanluettuina. YK:n OHCHR uskoo, että todelliset uhriluvut ovat huomattavasti korkeampia, koska joiltain intensiivisten vihamielisyyksien paikkakunnilta saatavat tiedot ovat viivästyneet ja useiden raporttien kohdalla YK tarvitsee yhteistyötä. Tämä tiedontarve koskee esimerkiksi Mariupolia (Donetskin alue), sekä Popasnaa, Lysytšanskia ja Sjevjerodonetskia (Luhanskin alue), joita koskien on esitetty väitteitä lukuisista siviiliuhreista.
  8. 19. helmikuuta Münchenin turvallisuuskokouksessa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli pitänyt puheen, jossa hän esitti epäilyksensä siitä, onko Budapestin sopimus enää voimassa. Tämä tulkittiin Venäjän virallisessa tiedotuksessa Ukrainan aikeeksi luopua ydinaseettomuudestaan. Lännessä taas Zelenskyin puhe tulkittiin pelkästään pettymykseksi sopimuksessa luvattuihin molemminpuolisiin turvatakuisiin, joiden Ukraina näki pettäneen.
  9. Englanniksi: loitering munition: Tykistön käyttämiä ammuksia, tai itsemurhalennokkeja, jotka voivat pysytellä ilmassa odottamassa, kunnes sopiva maali ilmaantuu alapuolelle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Russian troops plan to drive non-functioning vehicles to occupied Donetsk region 30.03.2022 21:08. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  2. Resolution adopted by the General Assembly (Adopted without a vote on a Report from the Sixth Committee) 3314 (XXIX). Definition of Aggression (Twenty-ninth session. Agenda item 86) 14.12.1974. United Nations. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  3. United Nations and the Definition of Aggression (Essay) lawteacher.net. 16.7.2019. All Answers ltd. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  4. Russia Uses Homel Civil Airfield To Attack Ukraine charter97.org. 20.3.2022. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  5. Russia starts using Brest airport in Belarus to shell Ukraine 31.3.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  6. Defense Ministry: Russia relocating missile systems to Belarus’ Homel region 1.4.2022. Ukrinform. Viitattu 28.4.2022. (englanniksi)
  7. Brown, David: Ukraine conflict: Where are Russia’s troops? BBC News. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  8. a b ”Chapter Five: Russia and Eurasia”, The Military Balance 2022, s. 215. International Institute for Strategic Studies, 2022. ISBN 978-1032279008 (paperback). (englanniksi)
  9. The military balance 2021. International Institute for Strategic Studies, 2021. ISBN 978-1032012278. (englanniksi)
  10. Altman, Howard: Foreign fighters now on battlefield helping battle Russia: Ukraine Military Times. 7.3.2022. Viitattu 9.3.2022. (englanniksi)
  11. Russia's combat losses in Ukraine rise to 437,390 25.03.2024 09:00. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 25.3.2024. (englanniksi)
  12. Russian army loses about 990 troops in Ukraine in past 24 hours 24.03.2024 07:53. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 25.3.2024. (englanniksi)
  13. “Two vessels” damaged in missile attack on Sevastopol in occupied Crimea 13.9.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 14.9.2023. (englanniksi)
  14. Russian military death toll in Ukraine rises to 63,800 13.10.2022 10:07. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 9.2.2023. Viitattu 13.10.2022. (englanniksi)
  15. Russian military death toll in Ukraine up to 63,380 - General Staff 12.10.2022 11:01. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 9.2.2023. Viitattu 12.10.2022. (englanniksi)
  16. Jessica Parker & George Wright: Ukraine war: Dozens wounded in Russian missile strikes on Kyiv 11.12.2023. bbc.com. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  17. Thirty-four injured as Russian ballistic missiles strike Kyiv second night in row 13.12.2023 06:10. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  18. Ukraine’s air defense downs 10 ballistic missiles, 10 kamikaze drones 13.12.2023 08:30. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  19. SBU fighters destroy over 500 Russian tanks this year 27.12.2023. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 28.12.2023. (englanniksi)
  20. Russian war losses in Ukraine rise to 415,640 02.03.2024 08:21. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  21. Ukrainian forces destroy three Russian ammo depots, four air defense systems on southern axis 02.03.2024 15:23. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  22. Defence Minister Says 5,937 Russian Soldiers Killed In Ukraine Barron's. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022. (englanniksi)
  23. a b Russian casualties in Ukraine. Mediazona count, updated 15.2.2024. Mediazona yhteistyössä BBC News Russian ja vapaaehtoisten kanssa; Venäjän asevoimien varmennettuja tappioita 24.2.2022-15.2.2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
  24. a b c d e At least 75,000 dead Russian soldiers 24.2.2024. Meduza, meduza.io. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  25. Russia reveals military losses in Ukraine (Venäjän puolustusministerin mukaan) 21.9.2022. armenpress.am. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  26. Russia says its forces repelled nine Ukrainian attack in Kupyansk area over past day (Venäjän puolustusministeriön mukaan) 22.1.2024. TASS. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  27. a b Alexander Khrebet: Ukraine war latest: 31,000 Ukrainian soldiers, 180,000 Russians killed in war, says Zelensky Kyiv Independent, kyivindependent.com. 25.2.2024. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  28. UA Losses - Regions (Ukrainan asevoimien arvioidut kuolonuhrit 24.2.2022-13.3.2024) ualosses.org. Viitattu 15.3.2024. (englanniksi)
  29. Ukraine: February 2024 update. Protection of civilians in armed conflict 7.3.2024. United Nations, un.org. Viitattu 21.3.2024. (englanniksi)
  30. Nebehay, Stephanie: Thousands of civilians in Mariupol may have died in past month – UN tells Reuters 29.3.2022. Reuters. Arkistoitu 30.3.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  31. Over 2,400 civilians died in Mariupol since Russian invaded, EU says 14.3.2022. Reuters. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  32. Zinets, Natalia: Almost 5,000 killed in Mariupol since Russian siege began, mayor’s office 28.3.2022. Reuters. Arkistoitu 29.3.2022. Viitattu 5.4.2022. (englanniksi)
  33. a b Emma Farge: More than 8,000 killed during 2022 Mariupol siege - Human Rights Watch 8.2.2024. Reuters, reuters.com. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
  34. a b “Our City Was Gone” - Russia’s Devastation of Mariupol, Ukraine 8.2.2024. Human Rights Watch (HRW), hrw.org. Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
  35. a b c d e Ukraine Refugee Situation * Refugees from Ukraine recorded globally 6,479,700 (maakohtaiset pakolaistiedot pääosin 15.12.2023-15.2.2024. Vanhinta tilannekuvaa edustaa aineisto Venäjältä (30.6.2023)) 15.2.2024. UNHCR/ United Nations. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  36. a b c d Ukraine — Internal Displacement Report — General Population Survey Round 15 (November – December 2023) (pdf) 8.2.2024. International Organization for Migration (IOM). Viitattu 9.2.2024. (englanniksi)
  37. a b Ukraine — General Population Survey Round 14 — Snapshot report: Population Figures and Geographic Distribution (3—25 September 2023) (pdf) 10.10.2023. International Organization for Migration (IOM), iom.int. Viitattu 10.10.2023. (englanniksi)
  38. a b Tällainen oli puhe, jossa Putin julisti Venäjän sotilasoperaation Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  39. Venäjän joukot ympäröivät Ukrainaa kolmelta suunnalta Yle uutiset. 18.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  40. Putin tunnusti Donetskin ja Luhanskin separatistialueiden itsenäisyyden MTV uutiset. 21.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  41. Analyysi: Putin hyödyntää retoriikassaan Ukrainan vaikeaa historiaa. (Arkistoitu – Internet Archive) Yle uutiset 2022.
  42. a b Ukraine conflict: Russian forces invade after Putin TV declaration BBC News. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  43. a b ”Lopulta kyse on elämästä ja kuolemasta” – HS julkaisee Vladimir Putinin sodanjulistuspuheen sanasta sanaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  44. Mariupol: Why Mariupol is so important to Russia’s plan BBC News. 21.3.2022. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  45. Cohen, Roger: Live Updates: Russia Attacks Ukraine From Land, Air and Sea The New York Times. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  46. Sotatila julistettu koko Ukrainaan – Volodymyr Zelenskyi vahvistaa Venäjän ohjusiskut Uusi Suomi. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  47. Tiedustelutiedot: Venäjä edennyt lähemmäksi Kiovaa – Ukraina kertoo vallanneensa takaisin Hostomelin lentokentän Ilta-Sanomat. 12.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  48. Walters, Alex: In numbers: How does Ukraine's military stack up against Russia? Forces Network. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  49. a b c d Vaalisto, Heidi: Ex-tiedustelupäällikkö arvioi: Tähän Venäjä pyrkii Kiovan saarrolla – nostaa esiin Suomen talvisodan opit Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  50. a b c Ukraine’s demilitarization settings are yet to be agreed on TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  51. a b c Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Anadolu Agency. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  52. Näkki, Marjo & Aaltola, Mika: Politiikkaradio. Audio Areena areena.yle.fi. 25.2.2022 (ohjelman ajankohta 4:00 – 10:00). Arkistoitu 15.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  53. a b c Näin Venäjä testaa, mikä propaganda toimii ja mikä ei, sitten vuoroon astuvat trollit ja some MTV uutiset. 17.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  54. Ukraina on joukkoistanut kybersotaansa taitavasti Helsingin Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 23.3.2022. Viitattu 23.3.2022.
  55. a b Ukraine Support Tracker Kiel institute for world economy. Viitattu 3.5.2022. (englanniksi)
  56. Ukraine Situation Flash Update #56 13.10.2023. unhcr.org. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  57. Temporary protection for persons fleeing Ukraine - monthly statistics (Ukrainasta paenneet, EU:ssa tilapäisen suojelun statuksella olleet marraskuun 2023 lopussa. Ainakaan aiemmin syksyllä Ranskan luku ei (lainsäädännöllisistä syistä) pääsääntöisesti sisältänyt huoltajan kanssa olevia alaikäisiä) 10.1.2024. Eurostat, ec.europa.eu. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  58. Anna Nuutinen: Venäjän liikekannallepanon heikkous ei yllätä Pekka Toveria - "Ei kiinnosta Putinia pätkääkään" Ilta Sanomat. 24.9.2022. Sanoma. Viitattu 25.9.2022.
  59. Valekansanäänestysten tulos Ukrainassa oli odotetunlainen – Donetskissa yli 99 prosentin väitetään äänestäneen Venäjään liittymisen puolesta Itä-Häme. 28.9.2022. Viitattu 28.9.2022.
  60. Laukkanen, Joona: Putin allekirjoitti laittomat alue­liitokset – presidentti osallistui kansan­juhliin Punaisella torilla Ilta-Sanomat. 30.9.2022. Viitattu 4.10.2022.
  61. a b c d Satu Helin, Harri Vähäkangas: Aikajana Yle uutiset. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  62. Tiina Kirkas: Ukraina oli Neuvostoliiton tärkeimpiä tasavaltoja: se tuotti viljaa, terästä ja ydinvoimaa koko valtakunnalle Yliopisto-lehti 4/2022. 10.5.2022. Helsingin yliopisto. Arkistoitu 16.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  63. Conflict in Ukraine Global Conflict Tracker. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  64. Sotilaat ovat neljättä vuotta poteroissaan Itä-Ukrainassa Yle uutiset. 23.4.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  65. Kotkavirta, Johannes: Venäjä vahvisti kolmen ukrainalaislaivan valtaamisen Ilta-Sanomat. 26.11.2018. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  66. Zapad 2021 Military Exercises Uacrisis.org. 2.10.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  67. Kofman, Michael: Zapad 2021: What We Learned From Russia’s Massive Military Drills The Moscow Times. 23.9.2021. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  68. Altman, Howard: Russia preparing to attack Ukraine by late January Military Times. 20.11.2021. Arkistoitu 21.1.2022. Viitattu 24.2.2022. (englanniksi)
  69. Huttunen, Otso: Ukrainan tiedustelu: Venäjä valmistautunut hyökkäämään tammikuun lopulla Ilta-Sanomat. 21.11.2021. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  70. Venäjän duuma on hyväksynyt YYA-sopimukset Donetskin ja Luhanskin kanssa Demokraatti. 22.2.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 24.2.2022.
  71. Putin orders Russian forces to ”perform peacekeeping functions” in eastern Ukraine’s breakaway regions 22.2.2022. Reuters. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  72. Tällainen on Venäjän ja separatistien ”YYA-sopimus” verkkouutiset.fi. 22.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  73. David Axe: Defeated Several Times, The Russian 155th Brigade Finally Captured A Few Village Blocks. But Only Because Russian Snipers Forced It Forward. Forbes, forbes.com. 12.2.2024. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  74. David Axe: Ukraine Has Two Specialized Assault Brigades. It Sent One To Avdiivka To Cover The Garrison’s Retreat. Forbes, forbes.com. 13.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  75. Nate Ostiller: Russian attacks in Selydove, Donetsk Oblast, kill 3, injure 12 kyivindependent.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  76. Nate Ostiller: Military says Russian landing ship sunk in Black Sea kyivindependent.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  77. Tom Ambrose & Lili Bayer: Ukrainian forces destroy large Russian landing ship off Crimea – as it happened The Guardian, theguardian.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  78. a b David Axe: Looks Like Another Russian Landing Ship Just Blew Up forbes.com. 14.2.2024. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  79. Pekka Hakala: Venäläislähteet: Mustanmeren laivaston komentaja sai potkut Helsingin Sanomat, hs.fi. 15.2.2024. Viitattu 16.2.2024.
  80. a b Updated Ukraine Recovery and Reconstruction Needs Assessment Released 15.02.2024. Maailmanpankki, worldbank.org. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  81. Pehmeä infrastruktuuri
  82. Defense forces eliminate 400,300 Russian invaders 16.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  83. Ukraine faces onslaught at Avdiivka as Russia launches new offensive 12.10.2023. kyivindependent.com. Viitattu 16.2.2024. (englanniksi)
  84. Ukrainalaiskenraali: Ukrainan joukkoja vangittu Avdijivkassa 16.02.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 17.2.2024. (suomeksi)
  85. a b Ukraine war latest: Ukrainian forces withdraw from strongpoint on Avdiivka outskirts 16.2.2024. kyivindependent.com. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  86. Ukrainian troops withdraw from Avdiivka as ammunition shortage bites 17.2.2024. Reuters, reuters.com. Viitattu 17.2.2024. (englanniksi)
  87. Russia lost 47,000 soldiers, 364 tanks in Avdiivka sector in four months - Tarnavskyi 18.02.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  88. Russian forces were able to capture Avdiivka due to air superiority - ISW 18.2.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 19.2.2024. (englanniksi)
  89. Ukrainan Zelenskyi allekirjoitti turvallisuussopimuksen Saksan kanssa 16.02.2024. Salon Seudun Sanomat, sss.fi. Viitattu 19.2.2024.
  90. Ranska ja Ukraina solmivat turvallisuussopimuksen: 3 miljardin edestä aseapua 16.2.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 19.2.2024.
  91. Kirsi Jääskeläinen: Orban kertoi, koska Unkari aikoo ratifioida Ruotsin Nato-jäsenyyden is.fi. 17.02.2024. Viitattu 19.2.2024.
  92. Martin Fornusek: Pavel: Czechia can deliver 800,000 shells to Ukraine if allied financing secured 17.2.2024. kyivindependent.com. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  93. Yrjö Kokkonen: Tanska lahjoittaa koko tykistönsä Ukrainalle 19.02.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 18.2.2024.
  94. a b ”Chapter Three: Europe”, The Military Balance, 124 (1), s. 69, 84-86, 88-90. Routledge, 2024. ISSN 0459-7222. Verkkoversio (tilaajille) (pdf) (viitattu 19.2.2024). (englanniksi)
  95. Nicholas Fiorenza: Denmark orders ATMOS SPHs and PULS MRLs Janes, janes.com. 7.3.2023. Viitattu 19.2.2024.
  96. Leo Kirjonen: Tanskan lahjoittamat haupitsit toimitettiin suoraan taisteluihin verkkouutiset.fi. 28.4.2023, päivitetty 26.7.2023. Viitattu 20.2.2024.
  97. Guy Faulconbridge & Lidia Kelly: Russia takes full control of Avdiivka coke plant, defence ministry says 19.2.2024. Reuters, reuters.com. Viitattu 20.2.2024. (englanniksi)
  98. Gabriele Ninivaggi: As war fatigue grows, Japan pledges long-term support to Ukraine 19.2.2024. The Japan Times, japantimes.co.jp. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  99. Joshua Posaner: Sweden makes fresh Ukraine military aid pledge as NATO membership nears 20.2.2024. Politico, politico.eu. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  100. Regeringen presenterar största militära stödpaketet till Ukraina Ruotsin hallitus, regeringen.se. Viitattu 23.2.2024. (pohjoissaameksi)
  101. Kateryna Tyschenko: Ukraine and Sweden to jointly produce 1,000 CV-90 fighting vehicles pravda.com.ua. 10.9.2023. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  102. Singh Bisht: Sweden, Ukraine Agree to Jointly Produce CV90 Combat Vehicle thedefensepost.com. 21.8.2023. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  103. В Новослобідській громаді на Сумщині загинуло п'ятеро людей через обстріл РФ, Юлія Марковська, 20.2.2024, (ukrainaksi), viitattu 24.2.2024
  104. Российский дрон попал в жилой дом с 5 людьми: есть жертвы (фото), Анастасия Ковалева, 20.2.2024, focus.ua (venäjäksi)
  105. Two years of the Ukraine conflict: ‘This war should never have started’ 21.2.2024. Yhdistyneet kansakunnat, un.org. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  106. Ukraine: January 2024 update. Protection of civilians in armed conflict 7.2.2024. United Nations, un.org. Viitattu 18.2.2024. (englanniksi)
  107. Ukraine and Neighbouring Countries 2022-2024: 2 Years of Response (pdf-raportti, 26,86 MB) 20.2.2024. IOM, via reliefweb.int. Viitattu 24.2.2024. (englanniksi)
  108. Hanna Visala, Yrjö Kokkonen: Suomalaisupseeri: Tällaista suurhyökkäystä Venäjä suunnittelee koko Itä-Ukrainan valloittamiseksi 20.2.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.2.2024. (suomeksi)
  109. Jani Parkkari: Sotilasasiantuntijat: Venäjä on nyt Ukrainaa vahvempi, mutta tämä ei vielä takaa, että rintamalinjat muuttuisivat 21.2.2024. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.2.2024. (suomeksi)
  110. Nate Ostiller: Denmark signs 10-year security agreement with Ukraine 22.2.2024. kyivindependent.com. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  111. Vanessa Gera: Ukraine’s fate hangs in the balance, Polish premier says as he moves to secure aid transit routee 22.2.2024. AP News, apnews.com. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  112. a b Denys Svyrydenkov: 2024 Is The Year to Defund Russia's War: The West Holds the Key 22.2.2024. pravda.com.ua. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  113. Elsa Osipova: Katso täältä, mitkä yritykset jatkavat myyntiä Venäjällä sodasta huolimatta – professori kannustaa kuluttajaboikottiin 9.10.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 23.2.2024. (suomeksi)
  114. Sadat ulkomaiset yritykset jatkavat liiketoimintaa Venäjällä suurista riskeistä huolimatta BOFIT Viikkokatsaus / BOFIT Weekly Review 2023/45. 9.11.2023. BOFIT/ Suomen Pankki, bofit.fi. Viitattu 23.2.2024. (suomeksi)
  115. 2024 Is The Year to Defund Russia's War: The West Holds the Key (pdf) 22.2.2024. b4ukraine.org. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  116. Russia’s “Partial Mobilization” Order: A New Red Line in Complicity & Material Risk for Companies Operating in Russia 7.11.2023. b4ukraine.org. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  117. Veronika Melkozerova: Russia used at least 20 North Korean ballistic missiles in attacks on Ukraine, Kyiv says Politico, politico.eu. 22.2.2024. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  118. Brad Lendon: Russia is using North Korean missiles in Ukraine, US says. That’s bad news for Asia CNN, cnn.com. 5.1.2024. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  119. Natasha Bertrand: R Report: North Korean missile fired by Russia against Ukraine contained US and European components CNN, cnn.com. 20.2.2024. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  120. a b Tom Balmforth & David Gauthier-Villars: Ukrainian data casts doubt on precision of N. Korea missiles fired by Russia 16.2.2024. Reuters. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  121. North Korean missile relies on recent electronic components 2/2024. Conflict Armament Research. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  122. Yevhen Buderatskyi, Yevhen Kizilov: North Korean KN-24 missile leaves huge crater in Bucha district CNN, cnn.com. 16.2.2024. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  123. Ukraine signs security agreement with first country outside G7 23.2.2024. pravda.com.ua. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  124. Poland plans to impose significant limitations on exports from Ukraine 23.2.2023. pravda.com.ua. Viitattu 23.2.2024. (englanniksi)
  125. Russia's military death toll in Ukraine rises to about 409,820 25.02.2024 08:27. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 25.2.2024. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  126. a b Russia’s overall losses in Ukraine reach 414,680 01.03.2024 08:39. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 1.3.2024. Viitattu 1.3.2024. (englanniksi)
  127. a b Russia's military death toll in Ukraine rises to about 386,230 01.02.2024 08:26. Ukrinform, ukrinform.net. Arkistoitu 1.2.2024. Viitattu 1.2.2024. (englanniksi)
  128. Russian army in Ukraine loses 217 tanks, 900 armored vehicles, about 9,000 KIA – AFU General Staff (kuukausitilastot leipätekstissä kunkin kk:n 1. päivänä) en.interfax.com.ua. 3.3.2022. Arkistoitu 3.3.2022. Viitattu 1.3.2023. (englanniksi)
  129. Magical month: Ukraine shoots down 13 Russian planes worth over $1 billion – full list & infographic 1.3.2024. New Voice of Ukraine, nv.ua. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  130. Kateryna Denisova: Ukraine destroyed 13 Russian military aircraft in 2 weeks. How? 1.3.2024. kyivindependent.com. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  131. Average daily number of Russian casualties in February highest since start of war – UK intel 3.3.2024. Ukrinform, ukrinform.net. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  132. Zelenskyi syyttää länsimaita hitaasta reagoinnista Yle uutiset. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  133. Russia ready to send delegation to Minsk for talks with Ukraine 25.2.2022. Interfax. Viitattu 25.2.2022. (englanniksi)
  134. Ovaskainen, Teppo: Sauli Niinistö kertoi tehostetusta Nato-yhteydenpidosta Uusi Suomi. 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  135. Aliyev, Erdogan offer to organize talks with Russia 26.2.2022. Interfax. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  136. Russia-Ukraine War Live News: Ukrainian Delegation At Belarus Border For Talks With Russia Republic World. 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  137. Russian delegation will wait until 3:00 p.m. for Ukraine’s decision on readiness to attend talks in Gomel 27.2.2022. Interfax. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  138. Ukrainian Forces Hold Kyiv as Talks With Russia Are Planned Wall Street Journal. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  139. Russia-Ukraine peace talks at Belarusian border end Anadoly Agency. 28.2.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  140. a b c d e Yle uutiset – Päivitetty seuranta Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  141. Live updates: Putin claims Russia is offering safe corridors AP News. 3.3.2022. Viitattu 3.3.2022. (englanniksi)
  142. What neutrality would mean for Ukraine, Russia and the war Financial Times. 10.3.2022. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  143. Russia wants to demilitarize Ukraine, let Ukrainians decide their future: Lavrov Aa. Viitattu 7.8.2022. (englanniksi)
  144. 2nd round of talks between Russia and Ukraine end with no cease-fire ABC News. 3.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  145. Russia will not let Ukraine obtain nuclear weapons TASS. 2.3.2022. Viitattu 20.3.2022. (englanniksi)
  146. Third round of Ukraine-Russia peace talks ends with no results Kyiv Independent. 7.3.2022. Arkistoitu 11.4.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  147. Russian airstrike hits base in western Ukraine, kills 35 ABC News. Arkistoitu 13.3.2022. Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
  148. a b ‘No progress’ as top Russia, Ukraine diplomats talk in Turkey Al Jazeera. 10.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  149. Russia-Ukraine talks fail with no progress on cease-fire, safe passage for civilians CNBC. 10.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  150. Russia keeps up attacks in Ukraine as two sides hold talks AP News. 15.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  151. Negotiations are ongoing. Consultations on the main negotiation platform renewed. General regulation matters, ceasefire, withdrawal of troops from the territory of the country… Myh’ailo Podoljakin Twitter-tili. Twitter. Arkistoitu 15.3.2022. Viitattu 15.3.2022. (englanniksi)
  152. a b Zelensky: Peace talks ’sound more realistic’ BBC News. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  153. a b Ukraine and Russia explore neutrality plan in peace talks Financial Times. 16.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  154. a b Russia, Ukraine ‘close to agreement’ in negotiations, says Turkey Al Jazeera. 20.3.2022. Arkistoitu 31.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  155. French Foreign Minister says Russia is ’pretending to negotiate’ in Ukraine talks Radio France Internationale. 17.3.2022. Arkistoitu . Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  156. Best, Paul: Russia and Ukraine to start next round of live negotiations in Turkey in the coming days Fox News. 27.3.2022. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  157. Update 1-In call with Putin, Turkey’s Erdogan stresses need for ceasefire 27.3.2022. Reuters. Arkistoitu 28.3.2022. Viitattu 28.3.2022. (englanniksi)
  158. Zelensky says Ukraine prepared to discuss neutrality in peace talks BBC News. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  159. a b Zelenskiy says Ukraine willing to discuss neutrality at Russia talks The Guardian. 28.3.2022. Viitattu 12.4.2022. (englanniksi)
  160. a b c Ukrainan ja Venäjän rauhanneuvottelut alkoivat jälleen Turkissa – odotukset tuloksista laihoja Yle uutiset. 29.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  161. Spicer, Jonathan & Garanich, Gleb: Russia promises to scale down operations in northern Ukraine 29.3.2022. Reuters. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi)
  162. ‘The world sees you’ UN chief tells Ukrainians, pledging to boost support 28.4.2022. YK. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  163. Ukrainian president condemns Russia's 'inhuman' treatment of civilians in Ukraine's Mariupol Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 18.5.2022. (englanniksi)
  164. a b c d e ”Ajatuksemme ovat viattomien naisten, miesten ja lasten luona” – Näin poliitikot ympäri Eurooppaa kommentoivat Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  165. Lehto, Mika: Suomi antaa puolustusapua Ukrainalle – kypäriä, luotiliivejä, kaksi kenttäsairaalaa ja lupa Viron haupitseille Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  166. Suomi lähettää Ukrainaan aseellista materiaaliapua 28.2.2022. Suomen valtioneuvosto. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  167. Väntönen, Elina: Niinistö tapaa tänään Bidenin, ja se on itsessään merkittävä tuenosoitus Helsingin Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  168. Lehto, Mika: Niinistö ja Biden tapaavat illalla Ilta-Sanomat. 4.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  169. Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu Yle uutiset. 14.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  170. a b Ukrainan rajaviranomaiset: Venäjän armeija yrittää murtautua Kiovan alueelle Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 24.2.2022.
  171. a b EU valmistelee kolmatta pakotekierrosta Venäjää vastaan Helsingin Sanomat. 24.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  172. Kiinan ulkoministeriö: ”Maineensa menettää maa, joka puuttuu toisen sisäisiin asioihin” Yle uutiset. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  173. a b In Japan and across Asia, an outpouring of support for Ukraine Washington post. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  174. South Korea to Join International Sanctions Against Russia Wall Street Journal. Arkistoitu 24.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  175. Japan freezes Putin’s assets, joins SWIFT sanction .nhk.or.jp. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  176. In rare stand, South Korea, Singapore unveil sanctions on Russia Al Jazeera. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  177. Ukraine crisis: Why India is walking tightrope amid calls for Russia’s isolation The Times of India. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  178. Where do Russia’s allies stand as Western powers slam Moscow Al Jazeera. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  179. Notheirs, Asher: Russian ally Kazakhstan denies request to join attack on Ukraine: Report Washington Examiner. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  180. Kyrgyzstan calls on Russia, Ukraine to sit down at negotiating table 25.2.2022. Interfax. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  181. Tuomaala, Erja: Kirgisia tukee Venäjää Ukrainassa Yle uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  182. Kyrgyz president supports Russia’s actions in Ukraine in phone call with Putin TASS. 26.2.2022. TASS. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  183. Cilbert, C. Asha: Who are Russia’s allies in the Ukraine conflict and what is their stance? CBS News. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  184. Ndtv ndtv.com. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  185. Uzbekistan affirms neutrality in relation to Russian action in Ukraine 26.2.2022. Interfax. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  186. Reuters reuters.com. 27.2.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  187. Venäjä blokkasi YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin sen hyökkäys Ukrainaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  188. MTV Uutiset 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  189. YK:n yleiskokouksen enemmistö vaatii Venäjää vetäytymään Ukrainasta, Kiina pidättäytyi äänestämästä Helsingin Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 4.3.2022. Viitattu 4.3.2022.
  190. 141 countries vote to condemn Russia at UN (mukana kartta) Axios. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 4.3.2022. (englanniksi)
  191. Lue neljä tärkeintä asiaa siitä, mitä Ukrainassa tapahtui illan ja yön aikana Yle uutiset. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  192. Suomi sulkemassa ilmatilansa Venäjältä. Länsi sulkee venäläispankkeja ulos Swift-järjestelmästä. Johnson ja Zelenskyi: Maailman eristettävä Venäjä täysin Yle uutiset. 12.2.2022. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  193. Venäjän ulkoministeriö uhkaa Suomea ”vakavilla sotilaallisilla seurauksilla”, jos liitymme Natoon Iltalehti. Arkistoitu 23.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  194. Iso-Britannia kieltää venäläisyhtiöiden lentojen maahansaapumisen sekä ilmatilan käytön Lentoposti. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  195. Balti riigid sulgevad oma õhuruumi Vene lennukitele Uutispalvelut. 26.2.2022. Err.ee. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (viroksi)
  196. Ukraine invasion: EU shuts airspace to Russian planes BBC News. 27.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  197. Hakkerikollektiivi julistaa ”kybersodan” Venäjää vastaan Ilta-Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  198. Kailio, Antti: Hakkerikollektiivi Anonymous julisti kybersodan Venäjää vastaan Kauppalehti. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  199. a b Yli 10 000 ihmistä osoitti lauantaina mieltään Ukrainan puolesta Helsingissä Helsingin Sanomat. 26.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  200. a b c Kuvakooste: Synkkä torstai yhdisti mielenosoittajat ympäri maailman Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022.
  201. Kilgannon, Corey: Ukrainians Take to the Streets in Manhattan The New York Times. 25.2.2022. Arkistoitu 26.2.2022. Viitattu 26.2.2022. (englanniksi)
  202. Jordans, Frank: Anti-war protests across Europe, small rallies in Russia Associated Press. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi)
  203. Venäjällä on otettu kiinni yli 800 maan sotatoimia Ukrainassa vastustanutta mielenosoittajaa Yle uutiset. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  204. a b c Nations discuss coordinating Ukraine war crimes probes AP News. 14.7.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  205. Emmanuel Grynszpan & Faustine Vincent: Ukraine's military accused of war crimes against Russian troops Le Monde, lemonde.fr. 9.4.2022. Viitattu 15.7.2022. (englanniksi)
  206. NATO has no plans to send troops into Ukraine, Stoltenberg says 24.2.2022. Reuters. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  207. Yadav, Ishika: Helmets, grenades, tanks and machine guns: These nations are sending defence supplies to Ukraine Hindustan Times. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  208. a b Germany to send Ukraine weapons in historic shift on military aid Politico. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  209. Czech Republic, Netherlands To Ship More Military Aid To Ukraine Radio Free Europe. 26.2.2002. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022. (englanniksi)
  210. Sweden to send arms to Ukraine in break with tradition (AFP) Times of Israel. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  211. Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine Bloomberg. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  212. Cenciotti, David: The Italian Air Force is deploying four more Eurofighter Typhoons to Romania to support NATO’s enhanced Air Policing. The Avionist. 26.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  213. Britain may donate Starstreak missiles to Ukraine, Ben Wallace says Evening Standard. 9.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  214. Liebermann, Oren: At a secret airfield in Eastern Europe, a multinational effort to send weapons to Ukraine proceeds at high speed edition.cnn.com. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 11.3.2022. (englanniksi)
  215. Ukraine supplied 25,000 anti-aircraft weapons by US, allies-US general 7.4.2022. Reuters. Viitattu 26.4.2022. (englanniksi)
  216. Deutsch, Jillian & Pronina, Lyubov: EU Approves 450 Million Euros of Arms Supplies for Ukraine bloomberg.com. 27.2.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 28.2.2022. (englanniksi)
  217. Ovaskainen, Teppo: Puolan hävittäjäehdotus hämmentää Uusi Suomi. 9.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022.
  218. Patriots arrived in Slovakia, talks about S-300 delivery to Ukraine continue Euractive. 21.3.2022. Arkistoitu 24.3.2022. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  219. U.S. suggested Turkey transfer Russian-made missile system to Ukraine 20.3.2022. Reuters. Viitattu 24.3.2022. (englanniksi)
  220. Czechs ship tanks, rocket launchers, artillery to Ukraine Reuters. 8.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  221. Desai, Shweta: France to deliver Caesar artillery guns, shells to Ukraine Anadolu Ajansi. 22.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  222. Ukraine to get a dozen howitzers from Germany and the Netherlands Defence News. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  223. Poland has sent over 200 tanks to Ukraine: IAR Puolan yleisradio. 29.4.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  224. US says 'vast majority' of howitzers has arrived in Ukraine Anadolu Ajansi. 6.5.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  225. Everything you need to know about the anti-aircraft tank Germany will send to Ukraine Business Insider. 27.4.2022. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  226. Swiss block German request to re-export tank ammunition to Ukraine 27.4.2022. Sveitsin yleisradio. Viitattu 10.5.2022. (englanniksi)
  227. Ukraina kiisti, nyt myös USA korjaa hävittäjälausuntoa: ”Näin ei ole käynyt” Uusi Suomi. 21.4.20222. Viitattu 9.5.2022.
  228. Ukraine given parts, not whole aircraft, by allies: Pentagon France24.com. 20.4.20222. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  229. Parkkari, Jani: Kansalaisjärjestö: Venäjällä pidätetty sunnuntaina yli 2 000 mielenosoittajaa Yle uutiset. 6.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  230. Treisman, Rachel: Russia arrests nearly 5,000 anti-war protesters this weekend NPR. 7.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 10.3.2022. (englanniksi)
  231. Ada Petriczko: A few members of the Russian Parliament speak out against the war. (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) The New York Times 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  232. Lemon, Jason: Russian Politician Demands Putin ’Immediately’ Stop Ukraine Invasion (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi) Newsweek 26.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  233. Muratov, Novaya Gazeta to put up Nobel medal for auction to help Ukrainian refugees 22.3.2022. Interfax. Arkistoitu 22.3.2022. Viitattu 23.3.2022. (englanniksi)
  234. Yasmeen Serhan: Why Russian Support for the War in Ukraine Hasn't Wavered time.com. 24.8.2022. Viitattu 4.11.2023.
  235. Kirill Rogov: Having It Both Ways: Russians Both Support and Oppose War wilsoncenter.org. 17.3.2023. Viitattu 4.11.2023.
  236. a b Vlada Baranova, Tsypylma Darieva: Russia’s Ethnic Minorities in the Struggle against Cultural Imperialism zois-berlin.de. 5.4.2023. Viitattu 1.11.2023.
  237. Gainutdin tuki mobilisaatiota Venäjän federaatiossa (venäjäksi) irp.news. 24.9.2022. Viitattu 1.11.2023.
  238. Gulnaz Sibgatullina: Russia’s Muslim Leaders on the Invasion of Ukraine: United in a Display of Loyalty, Divided in Competition for Power ponarseurasia.org. 7.4.2022. Viitattu 1.11.2023.
  239. a b Дамир Исламов - Герой России росмертно. История подвига и жизни героя youtu.be. Viitattu 1.11.2023.
  240. Kuka haluaa uhreja? (venäjäksi) web.archive.org. 2022. Viitattu 1.11.2023.
  241. Arja Paananen: Ennustus Ukrainasta: Venäjä hajoaa pieniin osiin 2–3 vuodessa – ”Venäläisten sairaus” ei alkanut Putinista, vaan Zhirinovskista Ilta-Sanomat. 14.9.2022. Viitattu 16.10.2022.
  242. Otepääl toimub hõimurahva ersade rahvuskongress - Uudised ja teated - Otepää Vald www.otepaa.ee. Viitattu 16.10.2022.
  243. a b c Venäjällä suurimman taakan Ukrainan hyökkäyssodasta kantavat ei-venäjänkieliset alueet, myös suomalais-ugrilaisten asuttamat Kaleva. Viitattu 10.5.2023.
  244. a b c Putinin Venäjä voi hajota – kartta näyttää, millainen olisi pieniin osiin pilkottu ”alistettujen kansojen vankila” Ilta-Sanomat. 4.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
  245. a b c ”Onko Venäjä aliarvioinut Ukrainan?” – Putinin joukot eivät ole pystyneet tai halunneet käyttää vahvuuksiaan MTV Uutiset. 26.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 27.2.2022.
  246. a b c d Mäkinen, Mauri: Panssarivaunu ei ole voittamaton. Sotilasaikakauslehti, 2022, nro 2, s. 38–43. Upseeriliitto. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 29.4.2022.
  247. Harju, Jukka: Ex-komentaja Lindberg Venäjän joukkojen etenemisestä: ”Ei näytä miltään paraatimarssilta” Helsingin Sanomat. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  248. Huusko, Markku: Taistelu Kiovasta: Sotatieteilijä avaa, miten röyhkeästi Venäjä hyökkää (Apulaissotilasprofessori Antti Paronen) Uusi Suomi. 25.2.2022. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  249. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on yhä epätodennäköinen, arvioivat asiantuntijat Yle uutiset. 14.2.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022.
  250. a b Kallio, Jaana: Sotataidon asiantuntija arvioi, mihin Venäjän hyökkäys tähtää: ”Jokainen tunti on Ukrainalle tärkeä” (teksti, video 26:00) Ilta-Sanomat. Arkistoitu 25.2.2022. Viitattu 25.2.2022.
  251. a b Aholuoto, Vilma: Taistelut Ukrainassa tulevat todennäköisesti kiihtymään lähiaikoina, arvioi tutkija Helsingin Sanomat. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  252. Mitä tapahtui Venäjän ilmavoimille Ukrainassa? Jotain ihan muuta oli odotettu Ilta-Sanomat. 2.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 28.3.2022.
  253. a b c Toveri, Pekka: Tilanne illalla 7.3. Suomen Sotilas. 7.3.2022. Arkistoitu 7.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  254. Kuusijoensuu, Teemu: Asiantuntija tuo esille syyn, miksi Venäjän huolto on epäonnistunut niin täysin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  255. Seppä, Petri: Kova väite: Venäjän sotakaluston uudistamiseen tarkoitetut miljoonat menivätkin luksusjahteihin Ilta-Sanomat. 8.3.2022. Arkistoitu 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022.
  256. Huusko, Markku: Taistelu Donbasista: Näin kenraali Jarmo Lindberg arvioi asetelmia ja Venäjän ”kaksiteräistä miekkaa” Uusi Suomi. 19.4.2022. Viitattu 22.4.2022.
  257. a b Martti Lehto: Ukrainan infrastruktuuri kyberhyökkäysten kohteena Sotilasaikakauslehti. 2022. Arkistoitu . Viitattu 1.6.2022.
  258. Mike Mcquade: The Untold Story of NotPetya, the Most Devastating Cyberattack in History Wired.com. 22.8.2018. Viitattu 1.6.2022. (englanniksi)
  259. a b c Venäjän hyökkäys. Informaatiovaikuttamisessa Ukraina pyyhkii Venäjällä lattiaa, sanovat tiedustelukonkarit Martti J. Kari ja Pekka Toveri Helsingin Sanomat. 21.4.2022. Viitattu 9.5.2022.
  260. a b c d Vuortama, Juri: Venäjän hyökkäys: Daavid johtaa Goljatia informaatiosodassa Ilta-Sanomat. 27.2.2022. Arkistoitu 27.2.2022. Viitattu 28.2.2022.
  261. Analyysi: Venäjä jättää kotirintaman yhä pahempaan pimentoon sodan raakuudesta Yle uutiset. 27.2.2022. Arkistoitu 28.2.2022. Viitattu 1.3.2022.
  262. Mikkonen, Erkka: Yle Moskovassa: Ihmiset puhuivat natsismista ja rauhanaatteesta jonottaessaan Venäjän hyökkäyksen tukikonserttiin Yle uutiset. 18.3.2022. Viitattu 29.3.2022.
  263. Moscow threatens to block Russian-language Wikipedia over invasion article Reuters. 2.3.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  264. Moscow Threatens to Block Russian-Language Wikipedia Over ‘Invasion’ Article NDTV Gadgets 360. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  265. Russia threatens to block Wikipedia over article on Ukraine invasion The Independent. 2.3.2022. Viitattu 9.5.2022. (englanniksi)
  266. Press Releases/Wikimedia RU considers free access to reliable knowledge critical for peace and harmony ru.wikimedia.org. 3.3.2022. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  267. Wikimedia says it ‘will not back down’ after Russia threatens Wikipedia block The Verge. 3.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  268. Oladipo, Gloria ym.: Russia-Ukraine war latest: Kyiv TV tower hit, killing five, as Moscow threatens ‘high-precision strikes’ The Guardian. 1.3.2022 (20:26). Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 1.3.2022. (englanniksi)
  269. A top Wikipedia editor has been arrested in Belarus The Verge. 11.3.2022. Arkistoitu 11.3.2022. Viitattu 12.3.2022. (englanniksi)
  270. "Valtava määrä disinformaatiota": Venäjän valtiollinen Russia Today -kanava ja uutistoimisto Sputnik eivät saa enää toimia EU:ssa MTV Uutiset. 2.3.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  271. YouTube blokkaa isot venäläisviestimet IS Digitoday. 1.3.2022. Arkistoitu 1.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  272. Venäläisen RT-kanavan saksankielinen versio on määrätty suljettavaksi MTV Uutiset. 2.2.2022. Arkistoitu 2.3.2022. Viitattu 2.3.2022.
  273. Facebook allows war posts urging violence against Russian invaders 10.3.2022. Reuters. Viitattu 30.3.2022. (englanniksi)
  274. Amerikkalainen politiikan tutkija: Lännen arvio Putinista on väärä ja vahingollinen Kauppalehti. 19.3.2022. Arkistoitu 19.3.2022. Viitattu 19.3.2022.
  275. Andrei Kozyrevin Twitter-tili 7.3.2022. Viitattu 9.4.2022
  276. Michael Hirsh: Putin’s Thousand-Year War foreignpolicy.com. 12.3.2022. Viitattu 1.11.2023.
  277. Pärssinen, Minna: Venäjän hyökkäys Ukrainaan saattaa aiheuttaa pahemman pakolaiskriisin Euroopassa kuin mikä koettiin 2015 Yle uutiset. 2.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  278. Myllyniemi, Timo: IS Ukrainan rajalla: Tältä näyttää yhdellä Puolan vilkkaimmista raja-asemista Ilta-Sanomat. 5.3.2022. Arkistoitu 5.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  279. More than 1.5 million people reportedly crossed into neighbouring countries since Russia invaded The Guardian. Arkistoitu 9.3.2022. Viitattu 7.3.2022. (englanniksi)
  280. Suomessa on syytä varautua useisiin tuhansiin pakolaisiin, Maahanmuuttovirastosta muistutetaan MTV uutiset. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 7.3.2022.
  281. Yli 3 300 Ukrainan sodan pakolaista hakenut suojelua Suomesta Yle uutiset. 13.3.2022. Arkistoitu 14.3.2022. Viitattu 14.3.2022.
  282. Marika Kataja: Pakolaiset saavat koronarokotteet Suomessa Yle uutiset. 14.3.2022. Arkistoitu 15.3.2022.
  283. Venäjän FSB pidätti ”Kaunottarien armeijan” johtajan – naisten järjestö keräsi rahaa Ukrainan siviileille ja lemmikeille Yle Uutiset. 2.2.2024. Viitattu 2.2.2024.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–.