Dominoiva ominaisuus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Perinnöllisyystieteessä dominoiva eli vallitseva ominaisuus tarkoittaa ominaisuutta, joka tulee näkyviin sekä homotsygoottisena että heterotsygoottisena. Vaikka yksilöllä on aina kaksi alleelia samasta geenistä, jo yksi dominoiva alleeli riittää siihen, että ominaisuus tulee näkyviin yksilön fenotyypissä eli ilmiasussa. Samasta syystä dominoiva ominaisuus ei voi resessiivisen tavoin periytyä huomaamatta sukupolvien yli, vaan kaikki dominoivan alleelin kantajat ilmentävät ominaisuutta myös fenotyypissään.[1]

  T t
T T T T t
t T t t t

Dominoivaa alleelia kuvataan oikealla olevassa esimerkissä isolla kirjaimella T, kun taas vastaavasti resessiivistä pienellä. Dominoiva ominaisuus tulee esille sekä homotsygoottisena (TT), että heterotsygoottisena (Tt). Vain homotsygoottisena, tapauksessa tt, resessiivinen ominaisuus voi tulla näkyville.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Harry Federley: ”Perinnöllisyys”, Iso tietosanakirja osa X, Mustonen - Pielisjärvi, s. 1218-1229. Helsinki: Otava, 1935.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.