Gammalsvenskby

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Starošvedske
Gammalsvenskby
vaakuna
vaakuna

Starošvedske

Koordinaatit: 46°52′14″N, 33°34′38″E

Valtio Ukraina
Alue H’ersonin alue
Piiri Beryslavin piiri
Kunta Beryslav
Kylä Zmijivka
Hallinto
 – Asutustyyppi kylän osa









Gammalsvenskbyn vanha ruotsalaisluterilainen Johanneksen kirkko, vuodesta 1989 ortodoksinen Arkkienkeli Mikaelin kirkko.
Entisen Gammalsvenskbyn volostin alueella, Mühlhausendorfin ja Schlangendorfin kylien rajalla oleva saksalaisluterilainen kirkko.

Gammalsvenskby (paikallisella murteella Gammölsvänskbi, ukr. Старошведське, Starošvedske, suom. ”Vanha ruotsalainen kylä”) on nykyisen Zmijivkan kylän osa Ukrainassa Hersonin alueella. Kylässä asui aikoinaan huomattava määrä vironruotsalaisia maahanmuuttajia. Kylässä asuu edelleen noin 150 vironruotsalaistaustaista henkilöä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gammalsvenskbyn asukkaat olivat Hiidenmaalta kotoisin olevia vironruotsalaisia. He lähtivät Ukrainaan vuonna 1781 saatuaan lupauksen siellä odottavista maaosuuksista Venäjän silloiselta hallitsijalta Katariina II:lta.[1] Muuton syistä kiistellään, joidenkin mielestä se oli laiton pakkosiirto ja joidenkin mielestä vain maaorjille tehty antelias teko. Joka tapauksessa muutosta tuli kuitenkin katastrofi ja noin 1 000 henkilöä menetti henkensä. Vuoden 1783 laskennassa alueella asui enää vain 135 ruotsalaista. Tästä huolimatta muuttajat säilyttivät ruotsalaisen kulttuurinsa ja luterilaisen uskonsa. Lisäksi he säilyttivät kielensä, joka muistutti vanhaa ruotsia enemmän kuin Ruotsissa puhuttu kieli. Ruotsista ja Suomesta kerätyillä lahjoituksilla rakennettiin kylään luterilainen kirkko, joka avattiin vuonna 1885.

Ensimmäisen maailmansodan alkaessa Gammalsvenskbystä lähti noin 900 asukasta evakkoina Ruotsiin ja vain muutama jäi kylään.[1] Suurin osa evakoista jäi Ruotsiin tai muutti Kanadaan suurimmaksi osaksi Manitoban alueelle, noin 250 asukasta palasi takaisin vuonna 1929 Ruotsin kommunistisen puolueen innoittamana.

Elämä Neuvostoliitossa ei kuitenkaan sujunut odotetusti. Kun kyläläiset allekirjoittivat anomuksen maasta poispääsemiseksi, salainen poliisi vei pois noin 20 ihmistä. Stalinin vainot maksoivat usean kyläläisen hengen. Saksalaisten valloittaessa kylän vuonna 1941 heitä tervehdittiin vapauttajina, ja kun he perääntyivät alueelta 1943, ruotsalaiset evakuoitiin heidän mukanaan. 150 evakuoitua jäi Neuvostoliiton käsiin Puolassa, ja heidät lähetettiin työleireille. He saivat palata kotikyläänsä vuonna 1947.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin Gammalsvenskbyssä asuu noin 150–200 asukasta, joilla on ruotsalaiset juuret. Muutamat heistä osaavat puhua sujuvasti paikallista ruotsin kielen murretta, gammalsvenskaa. He ovat saaneet Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen taloudellista tukea muun muassa Ruotsin kirkolta. Useimmat kylän asukkaat työskentelevät ruotsalaisten omistamassa tehtaassa jossa valmistetaan öljyä ja säilykeruokaa. Gammalsvenskbyn luterilainen kirkko rakennettiin uudestaan vuonna 1989 luterilais-ortodoksiseksi kirkoksi sen oltua raunioina yli 40 vuotta.lähde? Kylässä on myös koulu, jossa on mahdollista opiskella ruotsin kieltä.[2]

Venäjän hyökättyä Ukrainaan venäläiset miehittivät Gammalsvenskbyn maaliskuussa 2022 ja tuhosivat kylästä muistomerkin[3]. Ukrainan armeija vapautti Gammalsvenskbyn marraskuussa 2022[4].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ida Fellman: Gammalsvenskby i Ukraina Yle. 2010. Viitattu 12.6.2021. (ruotsiksi)
  2. Oron växer i svenskbyn i Ukraina – flera vill flytta till Sverige SVT Nyheter. 2018. Viitattu 12.6.2021. (ruotsiksi)
  3. Ryska soldater slog sönder viktigt monument i Gammelsvenskby Sveriges Radio. Viitattu 20.8.2022. (ruotsiksi)
  4. Gammalsvenskby i Ukraina har befriats 11.11.2022. Aftonbladet. Viitattu 28.1.2023. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]