Joosef Ferdinand (Itävallan arkkiherttua)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joosef Ferdinand
Itävallan arkkiherttua
Syntynyt 24. toukokuuta 1872
Salzburg, Itävalta-Unkari
Kuollut 28. elokuuta 1942 (70 vuotta)
Wien, Natsi-Saksa
Suku Habsburg
Isä Ferdinand IV
Äiti Alicia
Uskonto roomalaiskatolisuus

Joseph (Joosef) Ferdinand (24. toukokuuta 1872 Salzburg28. elokuuta 1942 Wien) oli Itävalta-Unkarin arkkiherttua ja kenraali, joka toimi komentajana ensimmäisessä maailmansodassa.

Suku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joosef Ferdinand oli Toscanan suurherttua Ferdinand IV:n ja Bourbon-Parman prinsessa Alice "Alix" (1849–1935), joka oli Parman herttua Kaarle III:n tytär, poika.

Ennen maailmansodan syttymistä hän oli Itävalta-Unkarin armeijan sotamarsalkkaluutnantti ja toimi kolmannen jalkaväkidivisioonan komen tajana Linzissä.[1]

Sotilasura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sodan alussa hän palveli kenraali Brudermanin komentamassa kolmannessa armeijassa, kunnes hänet 30. syyskuuta 1914 nimitettiin neljännen armeijan komentajaksi jalkaväenkenraaliksi ylennettynä. Joosef Ferdinandin joukot osallistuivat puolustustaisteluihin Galitsiassa ja sittemmin Volyniassa, mutta niiden menestys oli heikkoa. Syyskuussa 1915 suoritettu suuri hyökkäysoperaatio epäonnistui surkeasti. Venäläisten 4. kesäkuuta 1916 käynnistämä niin sanottu Brusilovin hyökkäys murskasi kokonaan kaksi Joosef Ferdinandin komentamista armeijakunnista Lutskissa ja operaation kahden ensimmäisen päivän aikana hän menetti 130 000 miestä kuolleina tai vangeiksi antautuneina. Hieman aiemmin kenraalieverstiksi ylennetyn arkkiherttuan komentajanura päättyi käytännössä tähän, sillä Itävalta-Unkarin liittolainen Saksa vaati hänen hyllyttämistään sotilaallisen katastrofin vuoksi.[2][1] Hän toimi kuitenkin vielä 1917–1918 ilmavoimien johdossa.[1]

Avioliitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän solmi morganaattisen avioliiton vuonna 1921 Rosa Kaltenbrunnerin (1878–1929) kanssa. Liitto oli lapseton ja pari erosi vuonna 1928.

Vuonna 1929 Joosef Ferdinand avioitui toisen kerran Gertrude Tomanekin (1902–1997) kanssa. Heille syntyi kaksi lasta:

  • Claudia Maria Teresia von Habsburg-Lothringen (s. 1930), naimaton ja ilman jälkeläisiä
  • Maximilian Franz Joseph Karl Otto Heinrich von Habsburg-Lothringen (s. 1932), avioitui Lontoossa 1961 Doris Williamsin (s. 1929) kanssa. Tytär Maria Camilla von Habsburg-Lothringen (s. 1962) naimaton ja ilman jälkeläisiä

Sodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmansodan jälkeen Joosef Ferdinand asui yksityishenkilönä Wienissä. Kun Itävalta liitettiin Saksaan vuonna 1938, hän joutui Gestapon pidättämäksi ”epäilyttävän käytöksen” vuoksi ja päätyi kolmeksi kuukaudeksi keskitysleirille. Hänet vapautettiin valvonnan alaisena, mutta vankeusaika oli murtanut hänen terveytensä. Hän kuoli Wienissä vuonna 1942.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nordisk familjebok, täydennysosa (1924), s. 804 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 25.7.2013.
  2. a b Archduke Josef Ferdinand (englanniksi) Firstworldwar.com. Viitattu 25.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]