Kaali

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kasvilajista. Kaalin muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Kaali
Suippokaali
Suippokaali
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: oleracea
Kaksiosainen nimi

Brassica oleracea
L.[2]

Katso myös

  Kaali Wikispeciesissä
  Kaali Commonsissa

Kaali eli vihanneskaali (Brassica oleracea) on ristikukkaisten heimoon kuuluva kasvilaji, jota viljellään vihanneksena. Sen luonnonvarainen kantamuoto kasvaa Pohjois-Afrikan ja Etelä- ja Länsi-Euroopan rannikoilla. Kaalia on viljelty useita tuhansia vuosia, ja siitä on jalostettu koko joukko toisistaan suuresti eroavia viljelymuotoja.[3] Kerä- eli valkokaali on Suomen suosituin vihanneskaali[4].

Kasvatus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaali on kaksivuotinen, mutta syötäväksi viljeltäessä sitä viljellään yksivuotisena. Siemenviljelys on kaksivuotinen. Kaali menestyy kosteahkolla savensekaisella maalla. Aarille istutetaan 400–450 tainta, ja sato on 350–500 kg.lähde?

Kaalin terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

On olemassa viitteitä siitä, että kaalien sisältämät rikkiyhdisteet saattavat suojata elimistöä syövältä ja säteilyn aiheuttamilta vaurioilta tehostamalla DNA-vaurioiden korjausta[5].

Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lukuisat eri lajikkeet voidaan ryhmittää seuraaviin lajikeryhmiin[6]:

  • Alboglabra-ryhmä (var. alboglabra) – härmekaali (kiinanbrokkoli)
  • Botrytis-ryhmä (var. botrytis) – kukkakaalilla ylöspäin varsilehtien suojaama kupu muodostunut nuorista kutistuneista epämuodostuneista kukinnoista
  • Broccolo-ryhmä – parsakukkakaali
  • Capitata-ryhmä (var. capitata) – keräkaalilla on sileät lehdet sulloutuneet tiiviiksi kuvuksi; muotoja ovat valkokaali, suippokaali ja punakaali
  • Gemmifera-ryhmä (var. gemmifera) – ruusukaalilla (brysselinkaali) lehtien hangoissa pieniksi kuvuiksi kasvavia ruusumaisia silmuja
  • Gongylodes-ryhmä (var. gongylodes) – kyssäkaalin (kaalirapi) varsi turvonnut maanpinnan yläpuolella lanttumaiseksi mukulaksi, josta lehtiruodit kasvavat; vihreitä, sinipunaisia, kellanvalkeita lajikkeita
  • Italica-ryhmä (var. italica) – parsakaali (ital. broccoli), kukkakaalin näköinen. Kukinto pitkulaisempi ja mauttomampi
  • Medullosa-ryhmä (var. medullosa) – rehuydinkaali
  • Sabauda-ryhmä (var. sabauda) – kurttukaali (savoijinkaali) on tavallisen keräkaalin näköinen, mutta kuvut ovat pienemmät. Lehdet epätasaisesti kuopikkaat
  • Sabellica-ryhmä (var. sabellica, var. acephala) – lehtikaali (koristekaali), jonka lehdet ovat suuret. Lehdet eivät ole kuvuiksi käpertyneet. Syötäväksi käyvät latvat ja nuoret lehdet käytetään
  • Viridis-ryhmä (var. viridis) – rehukaali.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Brassica oleracea IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. ITIS
  3. Kale Floridata
  4. Valkokaali kasvikset.fi. Viitattu 3.5.2023.
  5. Kaalin ainesosa suojaa säteilyltä. tiede.fi 14.10.2013.
  6. Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.