Kampin metroasema

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kamppi
Kampen
Asema huhtikuussa 2022.
Asema huhtikuussa 2022.
Perustiedot
Metrolinjat M1 M2
Sijainti 60°10′08″N, 024°55′55″E
Osoite Kampinkuja 1, 00100 Helsinki[1]
Vyöhyke A
Avattu 1. maaliskuuta 1983
Suunnittelija Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen, Risto Parkkinen
Käyttäjiä (ark.) 45 100 (2022)[2]
Käyttäjiä (v.) 16 937 300 (2015)[3]
Etäisyydet
Ruoholahti 1,169 km
Rautatientori 0,487 km
Vaihtoyhteydet
Raitiolinjat Kamppi (M): 2
Kampintori: 7 9
Linja-autot 20, 30, (Fredrikinkadulta) 24, 25, 37, 41, 42, 63, 69, 70, 212, 213,400 , 108N, 112N, 113N, 114N, 125N, 134N, 146N, 147N, 165N, 173N, 188N, 213N, (Kampin terminaalista) U-linjat 280, 346, 455–486, 848 (kaukoliikenneterminaali)
Rakenne
Tyyppi tunneliasema
Laituriraiteita 2
Liukuportaita 6
Hissejä 4
Aiheesta muualla

Kampin metroasema (ruots. Kampens metrostation) on yksi Helsingin metron asemista. Se palvelee Helsingin ydinkeskustaa sekä Kampin ja Etu-Töölön kaupunginosia. Asemalta on suora kulkuyhteys vuonna 2005 valmistuneeseen Kampin keskukseen, jossa liike­tilojen ohella on lähi- ja kaukoliikenteen ja linja-autoterminaalit. Aseman katuosoite on Kampinkuja 1.

Asema sijaitsee 1,169 kilometrin etäisyydellä Ruoholahden metroasemasta ja 0,487 kilometrin päässä Rautatientorin metroasemasta. Kamppi on Helsingin metron asemista syvimmällä: 30 metriä maanpinnan ja 15 metriä merenpinnan alapuolella. Kamppi on vuodesta 2022 alkaen ollut Helsingin metron asemista vilkkain: sitä käyttää arkivuorokaudessa noin 45 100 matkustajaa. Toiseksi vilkkaimmalla Rautatientorin metroasemalla on päivässä 43 500 käyttäjää.[2]

Asemalla on kaksi lippuhallia, joista itäinen sijaitsee Kampin keskuksessa. Molemmista lippuhalleista on laituritasolle kolmet liukuportaat ja hissejä. Normaalisti yksi liukuporras kulkee alaspäin ja toiset kaksi ylös. Asemalaituri sijaitsee raiteiden välissä ja on nykyisin lähes yhtenäinen uloskäyntien välisellä alueella.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asema avattiin 1. maaliskuuta 1983. Sen suunnittelivat Eero Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen, jotka voittivat suunnittelukilpailun vuonna 1971.[4] Itäinen sisäänkäynti avattiin 2. kesäkuuta 2005 Kampin terminaalin avaamisen yhteydessä.

Kampin metroaseman vanhan sisäänkäynnin 65 metriä pitkät liukuportaat valmistettiin Neuvostoliitossa.[4] Liukuportaiden nostokorkeus on 23,3 metriä, ja ne olivat pitkään Suomen pisimmät liukuportaat;[5] vuodesta 2017 alkaen pisimmät liukuportaat sijaitsevat Koivusaaren metroasemalla, ja niillä on mittaa 76,2 metriä.[6]

Kampin metroasemalla on vuodesta 2005 lähtien ollut Pekka Paikkarin, Kristina Riskan ja Kati Tuomisen tilateos Gekko. Lisäksi laituritasolla on ollut Otto Karvosen tilateos Kaupungin juuret vuodesta 2013.

Toinen asemalaiturihalli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyisen metroasemahallin alle on louhittu toinen asemalaiturihalli mahdollista toista metrolinjaa varten.[7][8][9] Halli louhittiin 1970-luvulla nykyisen metroaseman rakennustöiden yhteydessä, koska se tuli tässä yhteydessä halvemmaksi. Tilan pohja on noin kolmekymmentä metriä merenpinnan alapuolella eli viisitoista metriä nykyisen laituritason alapuolella. Louhittua tilaa ei ole vielä varusteltu millään tavalla. Metrojunien on alemmalla tasolla tarkoitus kulkea suorassa kulmassa nykyisen laituritason junien kulkusuuntaan nähden. Tilaan on kulkuyhteys tällä hetkellä kierreportaista, jotka lähtevät nykyisen asemalaiturin keskellä olevasta näyttelyvitriinistä. Jos alempi laituritaso joskus otetaan käyttöön, samaan paikkaan rakennetaan liukuportaat. Alemmalla asemalaituritasolla on käytössä tehokas ilmastointi, jonka tarkoituksena on poistaa tilaan kalliosta tuleva radonkaasu.[10]

Kuvia asemasta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kampin metroasema Helsingin kaupunki. Arkistoitu 14.6.2020. Viitattu 15.6.2020.
  2. a b Metroasemien käyttäjämäärät Kaupunkiliikenne Oy. Viitattu 3.5.2023.
  3. Metroasemien käyttäjämäärät Helsingin kaupunki. Arkistoitu 21.1.2020. Viitattu 6.6.2017.
  4. a b Kartastenpää, Tero: Arkkitehti kertoo, miksi jyrättävä Kampin metroaseman sisäänkäynti on poikkeuksellinen Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 2.12.2023.
  5. Hissibongarin Helsinki-opas (pdf) 2012. Kone. Arkistoitu 29.10.2013. Viitattu 28.8.2013.
  6. Vahtera, Tiina: Tässä ne ovat: Suomen pisimmät liukuportaat kulkevat meren alle 76 metrin syvyyteen Helsingin Uutiset. 6.5.2016. Viitattu 15.6.2020.
  7. Helsingin kaupungin metrotoimisto: "Helsingin metro 1982"
  8. Salonen, Juhani: HS laskeutui Kampin unohdettuun metromaailmaan – katso kuvakooste Helsingin Sanomat. 6.11.2013. Arkistoitu 18.3.2014. Viitattu 15.6.2020.
  9. Moisio, Teppo: Helsingin alla kummittelee neljä haamuasemaa – HS tutustui kummajaisiin (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 15.2.2015. Viitattu 15.6.2020.
  10. Sundholm, Marianne: Spökstationen väntar på tåg Hufvudstadsbladet. 28.7.2007. Arkistoitu 16.12.2009. Viitattu 15.6.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoiseen/Länteen Etelään/Itään
Ruoholahti
Kivenlahden metroasema
M1 Rautatientori
Vuosaari
Ruoholahti
Tapiola
M2 Rautatientori
Mellunmäki