Kiinan mielenosoitukset 2022

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiinan mielenosoitukset 2022
Opiskelijoita Chengdussa pitämässä muistotilaisuutta
Opiskelijoita Chengdussa pitämässä muistotilaisuutta
Paikka:

 Kiina

Casus belli:

Kiinan koronavirusrajoitukset

Lopputulos:

käynnissä edelleen

Osapuolet

mielenosoittajat

Flag of the Chinese Communist Party.svg Kiinan kommunistinen puolue

Mielenosoitusten sarja alkoi levitä Manner-Kiinassa marraskuun lopussa vuonna 2022. Niissä vastustettiin pääsääntöisesti koronaviruspandemiaan liittyviä rajoituksia ja etenkin tiukkojen sulkutilojen käyttöä. Sittemmin mielenosoittajat ovat vaatineet muun muassa Xi Jinpingin eroa.

Mieltään osoittavat kiinalaiset ovat myös alkaneet ottaa puheenaiheeksi kiellettyjä asioita kuten Tiananmenin aukion verilöylyn vuonna 1989.[1] Mielenosoitukset ovat poikkeuksellisia siksi, että ne kohdistuvat suoraan Kiinan kommunistisen puolueen valta-asemaa vastaan.[2]

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinassa on ollut käytössä tiukka koronapolitiikka (engl. zero-COVID), jossa pyritään estämään koronaviruksen leviäminen. Tätä toteuteaan muun muassa julistamalla naapurustoja tai kokonaisia kaupunkeja sulkutilaan, mikäli niissä havaitaan yksikin tautitapaus. Sulkutila päättyy, mikäli keneltäkään sen alaisuudessa oleskelevalta ei löydy koronaa kahteen peräkkäiseen vuorokauteen.[3]

Huolimatta arvostelusta Kiinan kommunistinen puolue on kuitenkin katsonut, että tiukka koronapolitiikka on ainoa oikea tapa voittaa koronaviruspandemia ja että tämän kannan muuttaminen missään vaiheessa olisi poliittisesti kiusallista puolueelle. Puolueen koronapolitiikka ja sen onnistuminen halutaan rinnastaa Kiinan nykyisen yksipuoluediktatuurin onnistumiseen.[4]

Kansainvälinen valuuttarahasto on kutsunut Kiinan tiukkaa koronapolitiikkaa rasitteeksi sekä Kiinan että koko maailman taloudelle.[5]

Mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ürümqissä oli ennen protestien alkua ollut yli sata päivää kestänyt täysimittainen sulkutila, joka koski hieman yli neljää miljoonaa ihmistä. Sulkutilan aikana ihmisiä kiellettiin muun muassa lähtemästä kotoaan. Kaupungissa sattui 24. marraskuuta kerrostalopalo, jossa kuoli kymmenen ihmistä.[6]

Pekingissä Tsinghua-yliopiston opiskelijat huusivat ”Vapaus voittaa!”.[7] Opiskelijoiden oman ilmoituksen mukaan paikalla oli 200–300 opiskelijaa, jotka lauloivat Kiinan kansallislaulun lisäksi myös Kansainvälistä.[8]

Chengdussa mielenosoittajat vastustivat sananvapausrajoituksia valkoisilla papereilla. Lisäksi he huusivat, etteivät halua elinikäistä johtajaa tai keisaria, millä viitataan Xihin, joka hiljattain poisti puolueen johtajalta virkakausien rajoitukset.[2]

Shanghaissa sadat mielenosoittajat vaativat Xin ja kommunistipuolueen eroa. Poliisit hajottivat mielenosoituksen pippurisumutteella, mutta mielenosoittajat palasivat myöhemmin.[2]

Lanzhoussa mielenosoittajat kertoivat huhuista, joiden mukaan koko kaupunki oltaisiin sulkemassa huolimatta siitä, ettei siellä ollut varmennettua koronatapausta. Mielenosoittajat hajottivat näytteenottopaikkoja ja koronatestejä.[9]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiinan mielenosoitukset 2022.

Zhengzhoussa sijaitsevalla Foxconnin tehtaalla työntekijät ottivat yhteen mellakkapoliisin kanssa 23. marraskuuta. Tehtaassa oli aikaisemmin todettu koronatartunta, joka sulki sen muulta maailmalta. Työntekijät yrittivät paeta paikalta ennen kuin tehdasta koskeva sulkutila astuisi voimaan. Foxconn oli luvannut työntekijöille tuntuvan bonuksen, mutta myöhemmin työntekijöiden mukaan tämä uhattiin vetää pois. Peruste bonukselle oli se, että tehtaan sulkutilan aikana työntekijät asuisivat työpaikan yhteydessä eivätkä saisi poistua sieltä edes töiden ulkopuolella.[10] Lopulta protestien lopettamiseksi Foxconn tarjosi jokaiselle työntekijälle 10 000 yuanin irtisanomispakettia, mikäli nämä irtisanoutuisivat ja lähtisivät tehtaalta.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. China protests spread as demonstrators call for Xi to step down over COVID policies cbsnews.com. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  2. a b c Crowd angered by lockdowns calls for China's Xi to step down AP NEWS. 27.11.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  3. What is China's zero-COVID policy? Deutsche Welle. 5.9.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  4. Why China is still trying to achieve zero Covid BBC News. 15.11.2021. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  5. China's zero-Covid policy now looks like a 'burden' and it needs to reassess, IMF says CNBC. 21.1.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  6. Protests erupt in Xinjiang and Beijing after deadly fire Reuters. 26.11.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  7. Anti-lockdown protests spread in China as anger rises over zero-Covid strategy the Guardian. 27.11.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  8. Protests spread in China as anger mounts over ‘zero-COVID’ Al Jazeera. 27.10.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  9. Clashes in Shanghai as COVID protests flare across China Reuters. 27.11.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  10. Workers at the world's largest iPhone factory in China clash with police, videos show CNN Business. 23.11.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)
  11. Foxconn offers to pay workers to leave world's largest iPhone factory after violent protests CNN Business. 24.11.2022. Viitattu 27.11.2022. (englanniksi)