Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun



Myrkyllinen marja joka ei maistu pahalta[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa myrkyllisiä marjoja jotka maistuvat hyvältä, tai ainakin ei niin pahalta, että niitä voi syödä vahingossa liikaa? –Kommentin jätti 193.211.19.100 (keskustelu)

Lähinnä kyseeseen tulevat kai lievästi myrkylliset musta- ja terttuseljat, ja niitäkin voi hyödyntää kunhan siemenet poistetaan. Oravanmarjaa on kuvattu makeaksi [1], mutta en tiedä kuinka hyvältä se muuten maistuu. --Nitraus (wikinät) 26. elokuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kielon marjoista en tiedä. Joidenkin lähteiden mukaan kielon marjat ovat jopa tappavan myrkyllisiä, mutta marjojen mausta en mene sanomaan. Tai minkään muunkaan kasvin marjoista, jotka ovat tappavan myrkyllisiä.--87.95.81.157 9. syyskuuta 2022 kello 22.48 (EEST)Vastaa[vastaa]
Maistoin yhtä oravanmarjaa, ja se oli makea, miellyttävän makuinen ja muistutti ehkä vadelmakiisseliä. Hieman myöhemmin maistoin vielä muutamaa, mutta ne eivät olleetkaan miellyttäviä vaan maistuivat pihlajan- ja taikinanmarjan sekoitukselta ja olivat vaihtelevan happamia. Ensimmäisen marjan makeutta oli muissa marjoissa lähinnä jälkimakuna. En tiedä, mistä tämä maun vaihtelu johtui, mutta ensimmäinen marja oli ainoa, jonka siemeniä puraisin. Yleensähän siemenet ovat marjojen happamin osa, mutta ehkä oravanmarjan makeus on juuri siemenissä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 10. syyskuuta 2022 kello 17.07 (EEST)Vastaa[vastaa]
Kysyälle tiedoksi että luultavasti on. Minulla on tunnetusti outo maku, mutta pidän oravanmarjoista. Älkää silti syökö niitä, niissä on digoksiinia muistuttavia sydänglykosideja ja ne voivat tosiaan olla hengenvaarallisia suuressa määrin vaikka pieniä ovatkin. En tiedä onko myrkky vain siemenessä enkä sitä vaihteleeko mykyllisyys paljonkin kasvista toiseen. Isäni oli kertomansa mukaan syönyt sudenmarjan, mutta en muista maininneen mausta mitään. Niitä tuskin paljon löytyy kerralla popsittavaksi, mutta älkää ottako riskiä. Vihoviimeistä on maistaa näsiänmarjaa. Se ei ole varsinaisesti imeytyvää myrkkyä sisältävä, mutta tekee limakalvoille sellaisen poltteen ja turvotuksen että jos hengissä selviää ei erehdy toiste. En tiedä sen makua niin että periaatteessa jos yksi marja voi tappaa, se voi täyttää kysyjän ehdot. Muuan vanha eläinkirja sanoo, että kuusi näsiänmarjaa on riittänyt tappamaan suden. On siinäkin tieteellinen tutkimus. Ensin on varmaan haettu riittävä määrä susia, annettu niille eri määriä marjoja ja pantu ylös missä kohdin ne alkavat kuolla.. -- Marjakuusen hedelmän makua en myöskään tiedä. Enkä koisojen, paatsaman enkä konnanmarjojen. Ei kannata kokeilla marjoja edes itsemurhatarkoituksessa, vaan suosittelen kääntymistä sittenkin päivystyksen puoleen, vaikka ei millään jaksais. [2] --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 15.39 (EET)Vastaa[vastaa]
Marjakuusen siemenvaippa on kasvin ainoa myrkytön osa. Se maistuu enimmäkseen makealta, suutuntuma on tahmean sitkas. Yleisvaikutelma on kuin liikaa jähmettynyt marjakiisseli, johon ei ole tullut aivan tarpeeksi mehua. Jos osaa poimia pelkän vaipan siemenen ympäriltä tai ainakin syödä vaipan ilman siementä, niitä voi ymmärtääkseni popsia varsin huoletta. Jos taas ei osaa välttää siemeniä, etenkin jos niitä vielä puree, saa syöjän koosta riippuen henkensä heitetyksi parillakin marjalla (pienet lapset). Yleinen LD50-annos on ihmisillä 5 mg taksiinia painokiloa kohden eli noin 50 g marjakuusen lehtiä. Siementen myrkyllisyys ei taida olla ihan yhtä suuri kuin lehtien. Löysin tapauskertomuksen aikuisesta, joka oli tieten tahtoen syönyt n. 170 marjakuusen siementä ja pureskellut niistä useimpia. Olisi kuollut rumalla tavalla ellei olisi viety pikaisesti hoitoon. Eli aika ahne tai nälkäinen saa olla, että aikuinen vahingossa söisi marjakuusen marjoja siemeniä mukana niellen joko kitkeryydestä välittämättä tai siemeniä purematta niin paljon, että saisi vaarallisen myrkytyksen. Epätodennäköistä, mutta mahdollista. --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 17.30 (EET)Vastaa[vastaa]

Yleensä IC-piireistä mitä mainitaan Wikipediassa, ei mainita että tämä tai tuo toimii tasajännitteellä vaikka eivätkö miltei kaikki mikropiirit juurikin toimi tasajännitteellä.

-Onko siis mikropiirejä jotka toimivat vaihtojännitteellä? --Aguilus (keskustelu) 15. syyskuuta 2022 kello 16.03 (EEST)Vastaa[vastaa]

Eks-kansakoulunopettaja[muokkaa wikitekstiä]

Onko Suomessa vielä peruskoulunopettajan virassa ihmisiä, jotka ovat olleet ennen sitä kansakoulunopettajia? 86.115.85.227 16. syyskuuta 2022 kello 07.09 (EEST)Vastaa[vastaa]

Hyvin tod. näk. ei: Kansakoulut lakkautettiin 1977 [[3]], eli 45 vuotta sitten. Jos oletetaan että nuorin opettaja olisi ollut 20 vuotias silloin olisi hän 65 tänään OAJ:n mukaan eleköityminen alkaa jo 60 vuotiaana: [[4]].Sjmantyl (keskustelu) 16. syyskuuta 2022 kello 12.55 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eikö Helsingissä ollut kansakouluja vielä 1980-luvulla? 217.140.202.201 21. syyskuuta 2022 kello 09.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2022 kello 10.45 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei ole. Viimeiset sellaiset peruskoulunopettajat, jotka aloittivat opettajantyönsä kansakoulussa, jäivät eläkkeelle vuoden 2020 loppuun mennessä. 93.106.143.141 26. syyskuuta 2022 kello 21.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Vankien äänestys[muokkaa wikitekstiä]

Saavatko Suomessa vankeina olevat täysi-ikäiset Suomen kansalaiset äänestää Suomen vaaleissa?

Jos saavat, viedäänkö heidät normaalille äänestyspaikalle vanginvartijoiden vartioimina vai järjestetäänkö heille vankilassa jokin oma äänestystilaisuus? 109.240.35.192 21. syyskuuta 2022 kello 07.28 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tottakai vangit saavat äänestää, jos ovat äänioikeutettuja. Sairaaloissa, hoitolaitoksissa ja rangaistuslaitoksissa järjestetään ns. laitosäänestyksiä. 91.157.113.35 21. syyskuuta 2022 kello 07.43 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liikenneympyrässä ajo[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka monta peräkkäistä kierrosta liikenneympyrässä saa ajaa? Outo peelo (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.16 (EEST)Vastaa[vastaa]

”Periaatteessa ympyrässä saa ajaa niin monta kierrosta kuin haluaa, mutta se ei saa häiritä muita.”[5] --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2022 kello 06.19 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaunis sana?[muokkaa wikitekstiä]

Eppu Normaalin biisissä jupisevasta repusta lauletaan: "Et jättää saa pois sanaakaan, et sitä kaunistakaan." Mikä se kaunis sana on? JIP (keskustelu) 29. syyskuuta 2022 kello 18.01 (EEST)Vastaa[vastaa]

Kaunis sana lienee salaisuus, joka on kaunis sana. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 03.34 (EEST)Vastaa[vastaa]

Mikä on maailman suurin tekosaari? 109.240.31.242 4. lokakuuta 2022 kello 20.57 (EEST)Vastaa[vastaa]

Guinnessin ennätysten kirjan mukaan [6] Flevopolder Alankomaissa. --PtG (keskustelu) 4. lokakuuta 2022 kello 22.47 (EEST)Vastaa[vastaa]

Liittyen salametsästykseen[muokkaa wikitekstiä]

Salametsästyksen suurimpana motiivina lienee raha (sarvikuonon sarvi läketiedettä varten tai tiikerin turkki ja nahka turkista varten). Joissakin tapauksissa motiivina voi olla yksinkertaisesti esimerkiksi oman farmin suojelu (poronhoitoalueilla sutten kaataminen luvatta). Onko kuitenkaan ollut sellaisia tapauksia, joissa salametsästäjän/salametsästäjien motiivina/tarkoituksena olisi hävittää jokin laji sukupuuttoon tai ajaa sukupuuton partaalle?--37.33.188.130 5. lokakuuta 2022 kello 17.05 (EEST)Vastaa[vastaa]

Täyttyisikö susien salametsästyksen kohdalla vaaditut tunnusmerkit? Sjmantyl (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 09.44 (EEST)Vastaa[vastaa]

Tämmöinen tyyppi on teksteissä ja sävelissä Sirolalaisten marssin kuten olen sen oppinut tuntemaan tai Sirola-opiston marssin kuten se nimetään ainoassa saamassani kopiossa. Minulla on sen sanat ja osaan sävelen enkä laula sitä teille, mutta lauloin sen sanojen kanssa kyseisen laitoksen toveripäivillä elokuussa 2022 esilaulajana parhaan senaikaisen lapsuudenystäväni kanssa. --Höyhens (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 23.24 (EEST)Vastaa[vastaa]

(Ylläolevasta puuttuu kysymys kokonaan, joten lisätään sellainen:) Mitäs tässä? --Pxos (keskustelu) 6. lokakuuta 2022 kello 23.34 (EEST)Vastaa[vastaa]
Vittu kiitos rakas Pxos, siis sain juuri tietää että Kangas on sanoittaja ja säveltäjä on A. Marjala. Marhjalastain haluaisin tietoa. En tiedä ovatko lisenssivapaita, joten bänniä sitten kiitos, jos se on tarpeen. [7]. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2022 kello 00.39 (EEST)Vastaa[vastaa]
Unohtakaa koko juttu ellei joku tosiaan tiedä keitä olivat Kangas ja Marjala. --Höyhens (keskustelu) 7. lokakuuta 2022 kello 01.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
Wikipedia tietää, että Marjala on Joensuun kaupunginosa. Kangas on siinä naapurissa Kouvolassa. Oliko kaunis Katriina sieltä, on arvoitus, mutta sitähän voin kysyä vapaasti. Loppuun vielä kysymysmerkki? --Lax (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.09 (EEST)Vastaa[vastaa]
Googlekaan ei tiedä asiasta muuta kuin tämän keskustelun. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.27 (EEST)Vastaa[vastaa]
Jos tieto löytyy, niin sen voi lisätä artikkeliin Luettelo suomalaisten muusikoiden taiteilijanimistä. --Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2022 kello 13.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
Lähtisin etsimään tietoa näistä muusikoista kisällilaulua koskevista tietolähteistä. Ajankohta ja poliittinen suuntaus viittaisivat siihen suuntaan. Voivat myös puuttua "virallisesta" musiikin kaanonista juuri tästä syystä. Aiheesta taitaa olla julkaistu kirjoja.--46.132.43.113 28. lokakuuta 2022 kello 09.36 (EEST)Vastaa[vastaa]
@Höyhens: yllä olevan kommentin peusteella: tässä, oli ihan juuri hiljattain uutinen aiheesta kisällilaulu (katso myös: [8], [9]). --Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.00 (EEST)Vastaa[vastaa]
En yllättyisi jos Kangas ja Marjala olisivat salanimiä, kuten Urjanhai yllä vähän viittailee. Arkistojen kaivelun tuloksena uskoisin, että ainakaan sitä ei ole levytetty, joten ehkä se on pienten piirien nostalgiaralli. --Abc10 (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.51 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ehkä. Kannattanee silti kysellä kirjastosta. Muuten yksi ja varmaan tunnetumpi Kangas on toki Ylivieskassa, ja Katriinan olen mieltänyt sinne, mutta minun mieltämisenihän ei tässä ratkaise. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 11.01 (EEST)Vastaa[vastaa]
Ei varmaan olekaan levytetty eikä ole mikään suuren yleisön suosikki, muutama tuhat ei ole mitään nykyään. Mutta kappale on hieno, joskin aliarvostettu jos Höyhens kelpaa esilaulajaksi.
Tuanoon, Kansan Arkistossa ehkä tiedettäisiin. Käännyn sen puoleen. --Höyhens (keskustelu) 30. lokakuuta 2022 kello 02.34 (EEST)Vastaa[vastaa]

Aku Ankan innoittmana kyselläään Rankkuri-ammatin perään. Artikkelissa on vähän tietoa. Osaako joku kertoa ammatin historiasta, motivaatiosta ja loppumisesta enemmän. Edes eng-wiki ei osaa kertoa juurikaan. Sjmantyl (keskustelu) 24. lokakuuta 2022 kello 12.13 (EEST)Vastaa[vastaa]

Hätänumeropäivä[muokkaa wikitekstiä]

Tiedetään, että EU:n hätänumeropäivää vietetään 11. helmikuuta, koska siinä esiintyy tämä yhteinen hätänumero 112, jos kirjoitetaan numeroin (11.2.). Mutta on toinenkin päivämäärä, jossa esiintyy tämä hätänumero ja se on 1. joulukuuta (numeroin 1.12.). Kun helmikuun 11. päivä päätettiin valita viettämispäiväksi, kävikö kellään EU:ssa mielessä myös tuo 1. joulukuuta? Todennäköisin syy joulukuun ensimmäisen hylkäämiselle lienee ollut se, että hätänumeroon viittaavaa tapahtumaa ei haluttu joulun alle?--37.33.248.220 28. lokakuuta 2022 kello 08.49 (EEST)Vastaa[vastaa]

Joulua seuraavat viikothan ovat hiljaisia , joten varmaan noin. Lisäksi 11.2 on jotenkin varmaan helpompi muistaa kuin 1.12.--Urjanhai (keskustelu) 28. lokakuuta 2022 kello 10.02 (EEST)Vastaa[vastaa]
En-wikin kautta löytyi painovapaute (press release) Joint Tripartite Declaration Establishing A "European 112 Day" (pdf), jonka sivulla 24 on monta perustelua sille, miksi numero on niin hyvä ja miksi siihen pitää soitella uudestaan (recalling...), mutta päivämäärä on annettu annettuna eli sitä ei perustella. Emme siis tuon julkisuuteen toimitetun siistin informaatiojulistuksen perusteella voi vastata kysymykseen, kävikö kenelläkään eeuussa mielessä. Myöskään kysymykseksi naamioituun todennäköissyyhyn ei voida vastata kuin omilla arveluilla. Arvelu plus arvelu on arvelupari. Kun siihen lisätään kolmas arvelu, saadaan arveluparvi, jota soseologit kutsuvat kai parviälyksi. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 13.13 (EEST)Vastaa[vastaa]
Eräs luulonnäköinen syy voi myös olla se, että 1. joulukuuta on aidsinpäivä. Yleensä erilaisille esimerkkipäiville halutaan näkyvyyttä ja huomiota. Vuodeksi 2023 on päätetty uusi merkkipäivä, Miina Sillanpään päivä. Koska Sillanpään syntymäpäivä 4.6. on jo PV:n LJ:n päivä, liputuspäiväksi päätettiin 1. lokakuuta. Ainakin Suomessa käy toisinaan niin, että äitienpäivä ja Eurooppa-päivä sattuvat samaksi toukokuun sunnuntaiksi (kuten 9.5.2021), jolloin lienee todenkaltaista, että tunnetumpi juhlapäivä peittää alleen huonommin tunnetun tai vähemmän välitetyn. Suomessakin on ehkä monta lasta, joiden synttäreille ei oikein saavu vieraita, kun on jouluaatto. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 14.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Synttärit jouluaattona: itse joulupukki kunnioittaa tapahtumaa läsnäolollaan ja tuo kenties kelpo lahjatkin vielä. Ei huono. -- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 15.25 (EEST)Vastaa[vastaa]
Voin kuvitella jonkinlaisen häiriintyneen perheidyllin, jossa isosisko on kateellinen siitä, että pikkuveljen synttäreille tulee joulupukki, kun taas hänen synttäreilleen lokakuussa ei tule kuin parikymmentä vierasta ja saman verran lahjoja. Pikkuveli saa jouluna luistimet, joista vasen on synttärilahja ja oikea on joululahja. Jotta tilanne tasapainottuu, vanhempien on pakko tilata joulupukki myös siskon juhliin. Naapurin mies vetääkin punanutun niskaan, kun on saanut lehdet haravoitua, ja saa kaksi koskenkorvapulloa vuosittain. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 16.04 (EEST)Vastaa[vastaa]
Win-win. Ainakin siskon ja naapurin sedän kannalta. -- Htm (keskustelu) 29. lokakuuta 2022 kello 16.30 (EEST)Vastaa[vastaa]

Virpi Buttin kuolema[muokkaa wikitekstiä]

Iltapäivälehtien mukaan Virpi Butt on äskettäin kuollut, mutta suomenkielisen wikipedian mukaan kuoli jo vuosi sitten. Mikä on tothus? -- Cimon Avaro 8. marraskuuta 2022 kello 20.39 (EET)Vastaa[vastaa]

Lue ne jutut tarkemmin. Kyllä Wikipedia tietää. -94.199.117.113 8. marraskuuta 2022 kello 20.42 (EET)Vastaa[vastaa]
Kyllä siellä kerrottiin, että kuoli vuosi sitten. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 8. marraskuuta 2022 kello 20.49 (EET)Vastaa[vastaa]
Iltapäivälehtien jutuissa kyllä kerrotaan, että Virpi Butt kuoli jo vuosi sitten, mutta asia tuli tietoon vasta nyt. JIP (keskustelu) 10. marraskuuta 2022 kello 14.50 (EET)Vastaa[vastaa]

Mummo ankan ikä[muokkaa wikitekstiä]

Kuinka vanhaksi Mummo Ankka eli Kaino-Vieno lopulta eli? Muistaakseni Roope Ankan elämä ja teot kirjassa mainittiin että hän kuoli 110-vuotiaana? Roope Ankka itse eli 100-vuotiaaksi--2001:14BB:699:7F9B:6C4E:8A54:A2CC:175B 9. marraskuuta 2022 kello 15.32 (EET)Vastaa[vastaa]

Hänen kuolemastaan on liikkunut valeuutisia, mutta tiettävästi hän ei ole missään sarjassa kuollut, kuten eivät ankat yleensäkään kuole. En-wikin mukaan Don Rosa esittää hänen syntymävuodekseen 1855, joten 167 vuottahan siitä tällä hetkellä kertyy. -176.72.33.185 10. marraskuuta 2022 kello 15.21 (EET)Vastaa[vastaa]
Don Rosahan sijoitti omat ankkatarinansa 1950-luvulle, ja piirsi myös faneille kuvan Roope Ankan haudasta, jonka mukaan Roope kuoli satavuotiaana vuonna 1967. Muiden hahmojen myöhemmistä vaiheista ei Rosalta kaiketi ole tietoa. Tosin muut piirtäjät ovat yleensä käyttäneet ankkatarinoissaan ns. floating timeline -mallia, joka on melko tavallinen fiktiivisissä maailmoissa. Tuossa mallissa hahmot eivät vanhene, vaikka maailma ympärillä muuttuu. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.24 (EET)Vastaa[vastaa]

Ponun lantraaminen[muokkaa wikitekstiä]

Jos oletetaan että minulla on litra 65% ponua ja haluan lantrata sen 40%:ksi, millä laskukaavalla lasken lisättävän veden määrän?--Dieharder (keskustelu) 19. marraskuuta 2022 kello 13.10 (EET)Vastaa[vastaa]

On litra ponua, josta etanolia on 65 % eli 650 ml. Lantratussa ponussa 650 ml:n on vastattava 40:tä prosenttia, eli vettä on oltava 650 ml / 40 * 60 = 975 ml. Alkuperäisessä vettä on 350 ml, eli vettä on lisättävä 975 ml - 350 ml = 625 ml. Nyt kokonaistilaisuus on 975 ml vettä plus 650 ml etanolia eli yhteensä 1625 ml ponua, josta etanolin osuus on 650 ml / 1625 ml = 0,4 = 40 %. Kai tähän on joku valmis kaavakin, mutta näin tämän laskeminen onnistunee ns. idiootinvarmasti. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. marraskuuta 2022 kello 13.50 (EET)Vastaa[vastaa]
0,65/0,4 (vastauksena lopullinen tilavuus verrattuna alkuperäiseen). Hieman pidemmin: X = alkuperäinen tilavuus, Y = lisätty vesimäärä, 0,4(X+Y)=0,65X. Tuosta voi ratkaista Y:n. Anr (keskustelu) 19. marraskuuta 2022 kello 14.04 (EET)Vastaa[vastaa]
Suurkiitokset. Nyt eiku lantraamaaan.--Dieharder (keskustelu) 20. marraskuuta 2022 kello 11.03 (EET)Vastaa[vastaa]
Lisää laskettavaa. Miten lasken edullisimman hinnan alc% / vol?
Esim Saunalahti 0.7L 37.5% = 19.59€; 0.5L 37.5% 14.59€; o.5L 27% 10.99
--Dieharder (keskustelu) 28. marraskuuta 2022 kello 14.51 (EET)Vastaa[vastaa]
0.7l * 0.375 = 0,2625l etanolia. 19.59€/0,2526l = 77,55€/litra
0,5l * 0,375 = 0,1875l etanolia. 14.59€/0,1875l = 77,81€/litra
Tuon viimeisen voit laskea itse. Seeggesup? 3. joulukuuta 2022 kello 01.08 (EET)Vastaa[vastaa]
Ennen oli helppoa, kun tiesi jo valmiiksi, että se oli Sorbus.--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2022 kello 11.15 (EET)Vastaa[vastaa]
Suuurkiitokset. Kopioitu Hikiin Matikkaa gangstoille.--Dieharder (keskustelu) 26. tammikuuta 2023 kello 19.51 (EET)Vastaa[vastaa]

Euroopan valtioiden pääkaupunkien välimatkat[muokkaa wikitekstiä]

Millä kaupungeilla on (tarkoitan linnuntietä) mutta saa vastata maantietäkin, Euroopan itsenäisten valtioiden pääkaupungeista kolmanneksi lyhin välimatka? En saa sitä kohtuudella mitattua omista kartoistani. Kaksi ekaahan on helppoja: Italia ja Vatikaani ja toiseksi Itävalta ja Slovakia. Epäilen Helsinkiä ja Tallinnaa, mutta esimerkiksi Balkanilla voi olla jotain. --Höyhens (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 03.57 (EET)Vastaa[vastaa]

Laskeskelin nopeasti silmämääräisesti arvioituna lyhyimpien matkojen mitate Distance Calculatorilla, ja Kosovon ja Pohjois-Makedonian väli on lyhempi kuin Helsingin ja Tallinnan, jos Kosovon laskee itsenäiseksi. --PtG (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 07.57 (EET)Vastaa[vastaa]
Osoitteessa https://www.distancecalculator.net/ voi laskea noita. Sieltä laskettuna Skopjen ja Pristinan välillä on matkaa 77,9 km, Helsingin ja Tallinnan välillä 81,51 km. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 25. marraskuuta 2022 kello 18.15 (EET)Vastaa[vastaa]
Kiitän! --Höyhens (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 19.54 (EET)Vastaa[vastaa]
Niin no jos se Kyproksenturkkilainen tasavalta laskettaisiin niin sitten siellä kai jaettaisiin ykköstilaakin jo. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 03.48 (EET)Vastaa[vastaa]
Tausta.png

Hep!

Mikähän mahtaisi olla tämän värin nimi? --Aguilus (keskustelu) 26. marraskuuta 2022 kello 22.58 (EET)Vastaa[vastaa]

Oliskohan tummahko oliivinvihreä. Tällaset värit on aika vaikeita, kun ei oo kalibroitua näyttöä... Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 00.24 (EET)Vastaa[vastaa]
Vaikka kuva aluksi näyttää tummalta, mielestäni se on vaalea, kun kuvaa klikkaa ja sen näkee mustaa taustaa vasten. Oliivia tai vihreää en tuossa näe, minusta se näyttää beigenharmaalta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 27. marraskuuta 2022 kello 01.35 (EET)Vastaa[vastaa]
Tällaiset ruskeanvihreät värit näyttävät aivan erilaisilta ympäristöstä riippuen (ja pintana valosta riippuen). Tumma khakikin voi olla nimenä.
Värien nimien epämääräisyyden takia käytetäänkin värikoodeja - RAL yms. Aulis Eskola (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.28 (EET)Vastaa[vastaa]
Riippuu näytöstä, miltä se näyttää. Minun silmissäni siinä on harmaa jossa on punaista, ruskeaa mutta en osaa nimetä. Vertaile verkon värisivuilla, ehkä löydät sille sopivan nimen. Apua voi saada en.wikin sivulta en:Shades of gray. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 09.23 (EET)Vastaa[vastaa]
Englanninkieliset tunnistimet arvailevat värille #6d6250 ainakin tällaisia nimiä: Soya Bean, Makara, Classic Bronze, medium dark shade of brown. --Silvonen (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 11.22 (EET)Vastaa[vastaa]
Ihan hyviä. Ei tuolle sävylle varmaan ainakaan suomenkielistä täysin virallista nimeä ole, mutta sanoisin ehkä ruskeanharmaa. – KorsoTV Uusi (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.03 (EET)Vastaa[vastaa]
Minun näytöllä tässä tässä puolikeinovalossa 26D4 eli sameanvihreä (MMM Värien kirja WSOY 1967 2.p.) --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 13.47 (EET)Vastaa[vastaa]
Mustalla taustalla tuo näyttää maitokahvinväriseltä. Ehkä myös joidenkin maiden armeijoissa on ollut tuon värisiä univormuja. Ehkä valkoisella murrettu ruskea.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 17.25 (EET)Vastaa[vastaa]
Hiekanruskea? Kalibroidun "ookoo fotonäytön" omistaja täällä, minun värisilmääni tuo tällä näytöllä olisi "metsäpäästäisenruskea", ja tuolla toisella "perus" näytöllä kohtalaisesti harmaampi ja vähän vaaleampi jota kuvaisin nimellä "kostea tuhka". --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 15.59 (EET)Vastaa[vastaa]
Minulla on käytössä kalibroimaton iMac-väriprofiili (oletuksena). Adobe RGB 105, 98, 82. Muilla profiileilla R-arvo muuttui yhden yksikön. raid5 22. tammikuuta 2023 kello 17.58 (EET)Vastaa[vastaa]

Tuhoutuneet Neuvostoliiton ajan panssarivaunut Ukrainan sodassa[muokkaa wikitekstiä]

Olen nähnyt mediassa kuvia tuhoutuneista nykyaikaisista venäläisistä taistelupanssarivaunuista, mutta onko sosiaalisessa mediassa ollut kuvia noista tuhoutuneista vanhoista Neuvostoliiton aikaisista taistelupanssarivaunuista esim T-64 ja T-72 vaunuista, joita Venäjä on joutunut modernisoimaan ja lähettämään rintamalle?--176.72.96.226 27. marraskuuta 2022 kello 19.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Mediasta en tiedä, mutta tuolta voi etsiä mallin perusteella ja jokaisen yksittäisen vaunun kohdalta löytyy linkit kuvalähteisiin: [10]. --AB (keskustelu) 27. marraskuuta 2022 kello 20.37 (EET)Vastaa[vastaa]

Tiellä ken vaeltaa[muokkaa wikitekstiä]

Kuulin lapsena että "Tiellä ken vaeltaa" -virressä lauletaan "muurari Rabbi nyt, on matkalle lähtenyt" kun luulin että Rabbi on sen muurarin nimi. Mutta onko se oikeasti "muurari, rabbi" vai "muurari-rabbi"? JIP (keskustelu) 29. marraskuuta 2022 kello 16.36 (EET)Vastaa[vastaa]

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan mukaan oikea sanamuoto on Muurari-rabbi. Lanemoje (Keskustelu/Muokkaukset) 29. marraskuuta 2022 kello 16.53 (EET)Vastaa[vastaa]

Miksi kakkonen skipataan jalkapallossa?[muokkaa wikitekstiä]

Olen huomannut sellaisen asian, että kakkonen skipataan jalkapallossa pistelaskuissa. Ihan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:

  • tappio: 0 pistettä
  • tasapeli: 1 piste
  • voitto: 3 pistettä

Sama juttu on Fair Play -tilastoinnissa:

  • Ensimmäinen keltainen kortti: 1 pisteen vähennys
  • Epäsuora punainen kortti (kaksi keltaista): 3 pisteen vähennys
  • Suora punainen kortti: 4 pisteen vähennys
  • Keltainen kortti ja suora punainen kortti: 5 pisteen vähennys

Kuten noista näkyy, kakkonen loistaa poissaolollaan. Mihin perustui jalkapallossa kakkosen skippaaminen pistelaskussa? Onko siihen jokin historiallinen peruste?--87.95.106.43 7. joulukuuta 2022 kello 17.12 (EET)Vastaa[vastaa]

Voitosta sai aikoinaan kaksi pistettä, mutta MM-tasolla se vaihdettiin kolmeen vuoden 1994 MM-kisoihin. Sillä haluttiin kannustaa hyökkäävämpään pelaamiseen. Taustalla olivat vuoden 1990 MM-kilpailut, jotka olivat olleet historiallisen puolustusvoittoiset, vähämaaliset ja muutenkin tylsiksi kritisoidut. Nuo kilpailut aiheuttivat muitakin sääntömuutoksia, kuten sen, ettei maalivahti enää saanut ottaa oman pelaajan syöttöä käsiinsä. Suurimmassa osassa jalkapalloliigoista kolmen pisteen käytäntöön siirryttiin pääasiassa vuonna 1995, Englanti tosin oli tehnyt sen ensimäisenä jo 1980-luvun alussa: [11] --Kärrmes (keskustelu) 7. joulukuuta 2022 kello 17.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Tähän pohjaten muuten alkulohkossa on mahdotonta saada 8:aa pistettä, sillä tasapelissä voiton menettämisestä menettää kaksi pistettä samalla, kun häviön välttämisestä saa yhden pisteen, eli toiseksi paras mahdollinen pistemäärä alkulohkossa on näin ollen 7 pistettä.--87.95.106.43 7. joulukuuta 2022 kello 17.15 (EET)Vastaa[vastaa]

Tai missä tahansa täydessä yksinkertaisessa sarjassa, jossa on n joukkuetta ja n-1 ottelua paras pistemäärä on 3n-3 ja toiseksi paras mahdollinen 3n-5 ja sekin vain ellei joku ole voittanut kaikkia pelejään. Muuten lähteettömästi muistan lapsuudestani eli 60-luvulta knopin, että Brasilian pääsarjassa voitosta sai kolme pistettä mikäli joukkue oli tehnyt vähintään kolme maalia. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2023 kello 15.19 (EET)Vastaa[vastaa]

Kingdom Come ja Injustice tarinoiden yhtäläisyys[muokkaa wikitekstiä]

Lukiessani DC Comicsin sarjakuvia huomasin kuinka paljon yhteisiä piirteitä näiden Kingdom Come ja Injustice Gods Among Us sarjakuvissa on. Molemmat tarinat sijoittuvat Maa 22 universumiin, molemmissa tarinoissa Jokeri aiheuttaa Lois Lanen kuoleman ja kuolee itse muun kun Batmanin tappamana (Kingdom Comessa Magogin ja Injusticessa Teräsmiehen), molemmissa tarinoissa tapahtuu kaupungin tuhoutuminen ja Oikeuden Puolustajat jakautuvat kahtia ja Teräsmiehestä tulee antagonisti. Voisiko tämä teoriassa tarkoittaa sitä, että Flashpointin seurauksena Kingdom Come maailma muuttui Injustice maailmaksi ja Injustice-tarina on ikään kuin uusintaversio Kingdom Come tarinasta?--46.132.5.247 11. joulukuuta 2022 kello 06.22 (EET)Vastaa[vastaa]

Tulitikkukuviot[muokkaa wikitekstiä]

--Jarmo Turunen (keskustelu) 11. joulukuuta 2022 kello 20.35 (EET) Kun tulitikkukuviossa kukin tulitikku voi olla joko vaaka- tai pystysuorassa eikä mikään tikku saa olla erillään muista, niin yhdellä tikulla voidaan muodostaa kaksi kuviota, kahdella kuusi, kolmella kai 22, neljällä kai 44 ja viidellä kai 91. Menikö lukusarja oikein ja onko lukujen laskemiseen joku kaava?Vastaa[vastaa]

Edelliseen lisäisin, että yleisessä tehtävätyyppissä on annetussa tulitikkukuviossa siirrettävä tietty määrä tikkuja siten, että saadaan joku toinen kuvio. Näistä esimerkkejä on mm. kirjassa Antero Vipunen. Arvoitusten ja ongelmien, leikkien ja pelien sekä eri harrastelualojen Pikkujättiläinen. Toimittanut Yrjö Karilas. WSOY 1950. Kahdestoista painos 1987. Sivut 397-429. Myös Tieteen Kuvalehdessä (mm. 1989/10) näitä on ollut Mogens Esrom Larsenin toimittamassa osastossa Salaperäinen sivu. Viimeisin huomaamani on ollut Dimensio-lehden numerossa 1/2016, Martti Heinosen laatimassa Pulmasivussa.--Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 11.04 (EET)Vastaa[vastaa]

Kolmeen asti on oikein. Neljällä tulee jo aika paljon enemmän eli 88 kpl ja viidellä 372. Jos näitä lähtee ruutupaperilla piirtämään, pitää olla joku systematiikka, jotta (1) löytää kaikki vaihtoehdot ja (2) ei tee samaa kuviota moneen kertaan. Esimerkiksi neljällä tikulla voi ensin jakaa tapauksiin sen mukaan, onko vaaka- ja pystysuuntaisia tikkuja 4+0, 3+1, 2+2, 1+3 vai 0+4. Näitä voi edelleen yrittää jakaa jollain fiksulla tavalla alitapauksiin. Näistä viidestä tapauksesta tulee sitten 1+20+46+20+1=88 kuviota.
Tässä kohtaa voi fiksusti huomata, että kun tapauksessa 3+1 on 20 kuviota, niin kääntämällä ne 90 astetta myötäpäivään saadaan kaikki tapauksen 1+3 kuviot, joita on tietysti sama määrä. Siitä voi edelleen päätellä, että jos tikkuja on pariton määrä kuten 5, niin vaakaenemmistöisiä ja pystyenemmistöisiä kuvioita on yhtä monta, joten kuvioiden kokonaismäärä on tällöin parillinen (ja 91 ei siis voi olla oikein).
Pitkän päälle näiden kaikkien listaaminen käsin käy mahdottomaksi, jolloin panna tietokoneen luettelemaan ja laskemaan tapaukset. Jos lukumääriä on saanut muutaman ensimmäisen laskettua, voi niitä hakea OEIS-tietokannasta. Hakemalla 2,6,22,88 löytyy 23 eri jonoa (jotka siis jatkuvat eri tavalla!), mutta ensimmäinen näyttää lupaavalta: A096267 Number of fixed polyedges with n edges (number of ways of embedding connected undirected graphs with n edges into the plane square lattice, inequivalent up to translation). Jos jonolle olisi tiedossa yksinkertainen kaava, se yleensä mainittaisiin tuolla. Tälle ei ilmeisesti sellaista tiedetä. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 19.36 (EET)Vastaa[vastaa]
Mainittakoon täsmennyksenä, että kun kysymyksessä oli "eikä mikään tikku saa olla erillään muista", tulkitsen tässä tarkoitettavan, että koko tikkujen muodostama kuvio on yhtenäinen. Esim. neljällä tikulla voisi tehdä paljonkin kuvioita, joissa kaksi tikkua koskettaa toisiaan ja toiset kaksi tikkua koskettavat toisiaan, mutta koko kuvio on epäyhtenäinen. Näitä ei siis sallita. − Toinen täsmennys: tulkitaan, että tikut saavat koskettaa toisiaan vain päissä. Muutenhan kolmella tikulla voisi jo tehdä äärettömästi eri kuvioita asettamalla kaksi tikkua vierekkäin pystyyn, ja niiden väliin yhden vaakaan eri korkeuksille. --Jmk (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 19.42 (EET)Vastaa[vastaa]

Pörssiosakkeiden hinnat[muokkaa wikitekstiä]

Olen nyt seurannut puolisen vuotta Ylen teksti-tv:n sivulla 176 olevia Helsingin Pörssin lukemia. Mielenkiintoista on että, vaikka yleinen trendi on tietysti ollut laskeva, niin summaamalla paikallisten minimien ja maksimien väliset erot on tuloksena ollut noin +700 euroa. Mutta näin taloustiedottomana kysyisin miten pörssiosakkeiden (arkipäivinä) alati muuttuvat hinnat määräytyvät ja mikä taho ne määrittää? --Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 11.07 (EET)Vastaa[vastaa]

Esim. tässä on asiaa kuvailtu. Nykyään pörssikauppa on täysin automatisoitua, eli jos vain osto- ja myyntitarjous kohtaavat, kauppa syntyy silmänräpäyksessä. Viimeisin hinta on viimeisen toteutuneen kaupan hinta. -93.106.131.142 18. joulukuuta 2022 kello 13.05 (EET)Vastaa[vastaa]
Kiitos vastauksesta ja onnea ja menestystä itse kullekin vuodelle 2023! Jarmo Turunen (keskustelu) 18. joulukuuta 2022 kello 16.48 (EET)Vastaa[vastaa]

Aatoksia peileistä ja linsseistä[muokkaa wikitekstiä]

Perus fysiikassa opittua: kovera peili ja kupera linssi kokoavat valoa, kupera peili ja kovera linssi hajottavat valoa. On monista vekottimista tuttua, että kuperalla linssillä (kokoavalla linssillä) voidaan heijastaa valkokankaalle kuva, jos sekä esineen että valkokankaan etäisyys linssistä ovat riittävän suuret. Pystyykö koveralla peilillä (kokoavalla peilillä) heijastamaan kuvan valkokankaalle samalla tavalla kuin kuperalla linssillä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 22. joulukuuta 2022 kello 12.40 (EET)Vastaa[vastaa]

Pystyy, koska kokoavalla peilllä muodostuu kuva. Sovellus: kaukoputki, peilikaukoputki (en:Newtonian telescope). Sillä voi heijastaa esimerkiksi auringonpilkut paperille ja välttyä näin häikäistymiseltä.--J Hokkanen (keskustelu) 22. joulukuuta 2022 kello 14.50 (EET)Vastaa[vastaa]

Komisario Palmu-elokuvat ja uudenvuodenpäivä[muokkaa wikitekstiä]

Löytyykö mistään tietoa koska Yle Teema aloitti nykyisen perinteen eli esittämään uudenvuodenpäivänä Komisario Palmu-elokuvat? Miksi ekaa leffa ei ole Yle Areenassa vaikka muut sieltä löytyvät? --MikkoK (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 11.40 (EET)Vastaa[vastaa]

Elonetissä on televisioesitysten päivämääriä. Anr (keskustelu) 1. tammikuuta 2023 kello 15.16 (EET)Vastaa[vastaa]

Kerhon junnujen murskavoitto[muokkaa wikitekstiä]

Löytäiskö joku, muistaakseni Hämeen Sanomissa oli jutuntynkääkin aiheella Maailmanennätyskö? Silloin kerho voitti jääkiekossa Vanajan Jyryn 86-0 ja vuosi taisi olla 1968 tai niillä main.. --Höyhens (keskustelu) 3. tammikuuta 2023 kello 14.43 (EET)Vastaa[vastaa]

Ruotsin kielen nimen lausuminen?[muokkaa wikitekstiä]

Kuuluuko ruotsin nimi Tora lausua "/to:ra/" vaiko "/tu:ra/" vaiko jotenkin aivan muulla tavalla?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. tammikuuta 2023 kello 22.57 (EET)Vastaa[vastaa]

Samalla lailla kuin vuorineuvos Tuura. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 4. tammikuuta 2023 kello 23.58 (EET)Vastaa[vastaa]
Tässäpä muuten olisi aiheeseen löyhästi liittyen hyvä artikkelin aihe. -93.106.187.131 10. tammikuuta 2023 kello 18.35 (EET)Vastaa[vastaa]

Eggcornit suomen kielessä[muokkaa wikitekstiä]

Onko suomen (puhe)kielessä eggcorn-ilmiöksi luokiteltavia sanoja? Ovatko eggcornit ylipäätään mahdollisia suomen kielessä? Suomen kielen kirjoitetussa ja lausutussa muodossa ei ole juurikaan eroja, joten kovin paljoa noita ei voi varmasti olla.

Eräs tapaus jonka itse olen havainnut luonnossa on "[subjekti] pitää paikkaansa", vaikka muotoa kahdella A:lla käytetään vain kielteisessä muodossa. Jotain muitakin esimerkkejä luulisi olevan missä vokaalista voi olla vaikea sanoa, onko se pitkä vai lyhyt. Toisaalta en tiedä, onko tuokaan eggcorn vai vain rektion ymmärtämättömyyttä. --85.76.43.114 19. tammikuuta 2023 kello 23.28 (EET)Vastaa[vastaa]

Ainakin lausetasolla monitulkintaisuutta syntyy helposti. Esim. lauletaanko Maamme-laulussa "soi, sana kultainen!" vai "soi sana kultainen"? Siis imperatiivi, preesens vai imperfekti? -176.72.81.149 19. tammikuuta 2023 kello 23.53 (EET)Vastaa[vastaa]
Juuri tähän, muuten tuon innokkaimmat laulajat tuntuvat harvoin tajuavan että se on imperatiivi. --Höyhens (keskustelu) 26. tammikuuta 2023 kello 10.45 (EET)Vastaa[vastaa]
No murteissahan näitä löytyy... "Hauska tappaa vanha tuttu." -- Cimon Avaro 20. tammikuuta 2023 kello 00.53 (EET)Vastaa[vastaa]
Se on oikeasti muodossa "Hauska tappa vanha tuttu", ja sillä on viitattu ei-suomenkielisen tapaan puhua suomea, jolloin voi syntyä koomisia virityksiä. En kuolemaksenikaan muista mistä tuo on peräisin, mutta vanha vitsi joka tapauksessa. --Abc10 (keskustelu) 23. tammikuuta 2023 kello 23.01 (EET)Vastaa[vastaa]
Graafisella alalla puhutaan useammin ”orginaalista” kuin originaalista, mutta se ei kai tarkoita mitään erityistä. Ehkä sen syntyyn vaikuttaa toinen saman alan termi, marginaali. Lapset laulavat "Karhunpoika sairastaa, häntää hellii käärme". Tällaisistahan Mark Levengood laati pari kirjaakin, joista toinen on Ystävä sä lapsien, anna villoja. En varmaan ollut ainoa lapsi, joka on puhunut maanjäristyksen sijaan ”maanjärjestyksestä”, ajatellen että Jumala muokkaa näin maata uusiksi. Ja oikeustermeissä näitä sattuu aikuisillekin: yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen saa usein muodon "yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen". 91.157.113.35 22. tammikuuta 2023 kello 12.22 (EET)Vastaa[vastaa]
Väärin kuullut/tulkitut sannonnat ja laulujen sanoitukset on kyllä mondegreen. Eggcorn on sana, jonka on kuullut oikein, mutta ei osaa kirjoittaa. Rektiovirhe on rektiovirhe ja "kumpa kunpaankin sydämmeen" taas kirjoitusvirheitä. "Orginaali" voi olla kirjoitusvirhe tai ääntämiseen nähden oikein kirjoitettu mutta väärin opittu ja lausuttu. Joskus kyse on paikallisesta variaatiosta tai erikoissanastosta, jonka ulkopuolinen tulkitsee väärin kirjoitetuksi sanaksi vaikkei se sitä ole. Esim. meillä käytössä oleva etuliite Malline: jonka olisi kai "oikeasti" pitänyt olla "mallinne" <- mallintaa. Väärä lausuminen taas voi olla perua omasta tai toisen virheestä, tai tarkoituksellinen sisäpiirin kielipiirre (joka sekin usein kumpuaa lapsen tai kieltä opettelevan hauskasta tai muuten yhteisiin tunteisiin jääneestä ääntötavasta). Oma luokkansa on ylikorjaaminen, jossa sivistyneeltä kuuluvaan sanaan oletetaan kuuluvan "sivistyssanakirjaimia" ja tuloksena on vaikkapa "bardiduuri", ja kirjainkohtainen ilmiö, jossa eksoottinen Q luetaan "guu", ja ääntäminen heijastuu sitten kirjoitukseen, ja vastaan laukkaa vaikkapa "Eguus guagga" guid pro guo. Suomenkielisessä tekstissä ei tapaa esiintyä oikeaa eggcornia kun kirjoitusjärjestelmä ja ääntämys ovat niin johdonmukaiset ja ne muutamat epäselvyydet johtavat yksittäisten kirjainten virheisiin, eivät koko sanan uudelleentulkintaan. Ainoa mieleeni tuleva esimerkki on "Dajaana", jota luokkakaveri ala-asteella väitti etunimeksi ja minä vasta myöhemmin hoksasin, että kyse oli tietenkin niihin aikoihin uutisissa paljon mainittu Diana, mutta tämäkin on tankero eikä eggcorn, koska kyse on ulkomaankielisestä nimestä. Toinen tankero on vanha kunnon inetsi. --Pitke (keskustelu) 22. tammikuuta 2023 kello 15.02 (EET)Vastaa[vastaa]
Eikö se ole pikemminkin inörtsi? Muuten pidän havaintojasi hyvinä, mutta Kielitoimiston sanakirjan mielestä malline eli kaavain on ihan oikea sana, kun taas mallinnetta ole sanakirjaan huolittu. Tuleeko malline edes sanasta mallintaa, eikö mallintamisen tulos ole malli, mallinnos tai mallinnus? -176.72.81.149 22. tammikuuta 2023 kello 16.20 (EET)Vastaa[vastaa]

Tasoristeyksistä puomeilla[muokkaa wikitekstiä]

Olen törmännyt kolmenlaiseen tyyliin siitä, milloin puomillisissa tasoristeyksissä soittokellot lakkaavat soimasta:

  • 1: Soitto päättyy heti, kun puomit ovat alhaalla, riippumatta siitä, kuinka kaukana juna on tasoristeyksestä.
  • 2: Soitto päättyy siinä vaiheessa, kun junan ensimmäinen pyöräpari on tasoristeyksellä.
  • 3: Soitto päättyy vasta, kun juna on poistunut tasoristeyksestä.

Kakkonen lienee se yleisin ja laissa määritelty muoto, mutta kolmosta ja ykköstäkin olen huomannut. Missä tilanteissa näitä eri muotoja käytetään? Kakkonen lienee oletus?--37.33.233.22 23. tammikuuta 2023 kello 20.32 (EET)Vastaa[vastaa]

En kyllä äkkiseltään löytänyt laista tai asetuksista määräyksiä soittokellon kestosta, onhan myös kokonaan vartioimattomia tasoristeyksiä olemassa. Artikkelissa Tasoristeys on lähde "Varoituslaitosten tekniset toimitusehdot", jossa kuvaillaan esittämäsi kakkoskohdan mukaista äänivaroituslaitteen toimintaa. Se tuntuukin loogisimmalta: kun juna on jo kohdalla, on turha enää soittaa kelloja, kun junasta itsestään lähtee kylliksi ääntä. -176.72.81.149 23. tammikuuta 2023 kello 22.41 (EET)Vastaa[vastaa]
Kakkonen olisikin se kaikkein loogisin. Kolmosessa tosiaan ei ole mitään järkeä, syyn mainitsitkin jo. Ykköstä voisin kuvitella sovellettavan silloin, kun on jokin alue, jossa halutaan minimoida tarpeettomat meluhaitat, mutta se voi olla joissain tilanteissa vaarallista. YouTubea ei ilmeisesti Wikipedia-artikkeleissa kuuluisi käyttää lähteenä, mutta tällaisessa Kahvihuonekeskustelussa se lienee enemmän ok? Nimittäin YouTubesta löytyi kanava, joka keskittyy tasoristeyksien ja niitä ylittävien junien kuvaamiseen ja löysinpä sieltä jokaiseen kohtaan esimerkinkin:
--37.33.233.22 24. tammikuuta 2023 kello 08.03 (EET)Vastaa[vastaa]
Jos on kaksoisraide, voi toisestakin suunnasta tulla juna. --Höyhens (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 16.22 (EET)Vastaa[vastaa]
Mahtaakohan tuossa olla kyse siitä, että noita liikenteenohjauslaitteita on eri vuosikymmeniltä ja eri valmistajilta? -- Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2023 kello 17.56 (EET)Vastaa[vastaa]

DC:n sarjakuvahahmojen suomennetut nimet[muokkaa wikitekstiä]

Pitääkö todella paikkansa, että Teräsmiehen eli Clark Kentin nimi oli alunperin suomenkielisessä versiossa Lauri Kenttä ja vastaavasti Lois Lanen nimi oli suomessa Irma Manner? Mitä muita erikoisia suomennoksia on DC:n sarjakuvissa esiintyneille hahmoille annettu suomenkielisissä versioissa?--2001:14BB:116:D78A:D467:45B:FFBE:B7B1 25. tammikuuta 2023 kello 12.32 (EET)Vastaa[vastaa]

duuri ja molli[muokkaa wikitekstiä]

Miksi duuri koetaan iloisemmaksi ja molli surullisemmaksi? Onko kyseessä muuta kuin opittu kulttuuri? --Höyhens (keskustelu) 25. tammikuuta 2023 kello 19.08 (EET)Vastaa[vastaa]

Duurisoinnun sävelet sopivat suoraan perussävelen yläsävelsarjaan, joten sointu kuulostaa hyvin levolliselta ja "oikealta". Vaikka mollisoinnunkin sisältämät intervallit ovat konsonansseja, mollisoinnun terssiä ei kuitenkaan löydy perussävelen yläsävelistä. Siis molliterssi riitelee aavistuksen perussävelen duuriterssiyläsävelen kanssa, ja mollisointu kuulostaa rauhattomammalta ja aavistuksen "vääremmältä" kuin duurisointu. Iloisuuteen ja surullisuuteen vaikuttavat harmonian lisäksi kuitenkin melodia ja erityisesti rytmi sekä kappaleen tempo. Esim. Säkkijärven polkka on mollissa, mutta useimmat pitänevät sitä iloisena kappaleena. Maa on niin kaunis on duurissa, mutta saa monelle itkun silmään ainakin hautajaisissa. Totta kai musiikin synnyttämiin tunteisiin liittyy myös opittuja kulttuurisia asioita, ja toisessa musiikkikulttuurissa kasvanut voi kokea meidän musiikkimme hyvin eri tavalla. -176.72.81.149 25. tammikuuta 2023 kello 22.51 (EET)Vastaa[vastaa]

Marjojen myrkyllisyys[muokkaa wikitekstiä]

Joissakin maissa kerättyjä marjoja, jollaiset Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa eivät ole useimmiten myrkyllisiä, ei voi syödä sellaisinaan vaan ne pitää kuumentaa, koska ne ovat myrkyllisiä. Kuuluuko Viro niihin maihijn, joissa mustikat, puolukat, vadelmat ovat ehkä myrkyllisiä?

Entä pitääkö niissä maissa lähdevesi keittää ennen juomista, jottei saa sitä tappavaa tautia? 93.106.177.176 28. tammikuuta 2023 kello 16.57 (EET)Vastaa[vastaa]

Veden suhteen sanoisin, että lähdevesikin voi olla saastunutta missä päin maailmaa hyvänsä, jos huono tuuri sattuu: [15]. -176.72.81.149 28. tammikuuta 2023 kello 17.29 (EET)Vastaa[vastaa]
Viron luonnonmarjoista: ainakin niitä virolaiset keräävät yhtä innokkaasti kuin suomalaiset Suomessa. Tuskin ne ovat sen saastuneempia kuin meilläkään, jos eivät sijaitse teiden tai tehtaiden lähellä. Viron puutarhamarjojen viljelykäytäntöjen taas luulisi olevan EU:n säätelemiä ja samankaltaisia kuin meilläkin. -176.72.81.149 28. tammikuuta 2023 kello 17.39 (EET)Vastaa[vastaa]
Ulkomaisten viljeltyjen tai luonnomarjojen tapauksessa keittokehoituksen syynä on useimmiten kemiallisen saatumisen (ilmansaasteet, raskasmetallit, torjunta-ainejäämät) sijaan mikrobiologinen saatuminen (esimerkiksi E. coli). Kannattaakin siis miettiä mitä keittäminen saa aikaan. Suurin osa torjunta-aineista ja raskasmetalleista lähtee pölyn mukana pinnasta pois huuhdeltaessa. Keittäminen ei niihin oikeastaan vaikuta, koska marjojen keitinvettä (,jonne ne siis joutuvat) harvemmin heitetään pois. Torjunta-aineet voivat toki keittämisen aikana hydrolysoitua eli hajota, mutta hajoamistuotteetkaan eivät aina ole haitattomia.
Keittämisen tarkoitus onkin siis päästä eroon mikro-organismeista, jotta ne eivät ihiselimistön suotuisissa oloissa aiheuttaisi infektiota. Keski-Euroopan luonnomarjojen ongelmana on myyräekinokokki, jonka kuumentaminen tuhoaa. En nyt osaa sanoa mikä on Viron myyräekinokokkitilanne. Varmaan siihenkin vastaus löytyisi hakukoneilla.--Nitraus (wikinät) 29. tammikuuta 2023 kello 13.28 (EET)Vastaa[vastaa]
Ainakin Wikipedian artikkelin mukaan myyräekinokokkia on myös Virossa. --Nitraus (wikinät) 29. tammikuuta 2023 kello 13.30 (EET)Vastaa[vastaa]