Siirry sisältöön

Angolan talous

Wikipediasta

Angolan talous on yksi suurimmista Afrikan kansantalouksista.

Kolmannes väestöstä elää köyhyysrajan alapuolella.[1]

Angolan rahayksikkö on Angolan kwanza.

Talouden tunnuslukuja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan ostovoimakorjattu bruttokansantuote, joka vuonna 2023 oli noin 266 miljardia Yhdysvaltojen dollaria, on Afrikan kahdeksanneksi suurin ja maailmassa 65. sijalla. Asukasta kohden BKT oli 7200 dollaria, mikä jää maailmassa 158. sijalle ja on Afrikassa 15:nneksi suurin.[1]

Luonnonvarat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolalla on rikkaat luonnonvarat, joihin kuuluu muun muassa öljyä, timantteja, rautamalmia, fosfaattia, kuparia, maasälpää, kultaa, bauksiittia ja uraania.[2]

Maanviljely, kalastus, metsä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirtomaa-aikana kaupallisesti merkittäviä kasveja kuten kahvia kasvatettiin portugalilaisten omistamilla suurtiloilla, ja angolalaiset olivat käytännössä torppareita ja harjoittivat omavaraisviljelyä.[3]

Maatilat kansallistettiin itsenäistymisen jälkeen, ja sen jälkeen perustettiin valtion maatiloja. Pientilallisista tuli valtion torppareita.[3]

Hedelmällistä maatalousmaata on vain paikoin ylängöillä ja jokilaaksoissa, ja alle kymmenesosan maa-alueesta uskotaan olevan viljelykelpoista. Huonojen maaperän ja riittämättömien sateiden yhdistelmä suurimmassa osassa Angolaa on vakava rajoitus viljelylle, vaikka maassa on sekä lauhkea että trooppinen ilmasto. Maassa on edelleen hyödyntämätöntä maatalouspotentiaalia. Vaikka tsetsekärpäset, huonolaatuisten laitumet ja pintaveden puute haittaavat karjanhoitoa Namibin alueella. Tärkein omavaraisviljelykasvi on maniokki. Kaupallisia ruokakasveja, kuten kahvia ja sokeria, viljellään jälleen; palmuöljyn ja tupakan tuotanto lisääntyi 1990-luvulla; ja jopa puuvillan tuotanto on lisääntynyt hieman. Suurin este maataloudelle on kuitenkin maamiinojen määrä, joita levitettiin maaseudulle konfliktivuosien aikana.[3]

Ennen itsenäistymistä puunkorjuu luonnonmetsistä keskittyi Maiombeen Cabindan eksklaavilla ja Lusoon Benguelan rautatien itäosuudella. Suuret eukalyptusviljelmät Benguelan rautatien länsiosuuksilla tarjosivat polttopuuta höyryvetureille ja ruokkivat Benguelan lähellä sijaitsevaa paperimassatehdasta. Puun vienti loppui itsenäistymisen myötä, ja käytettävissä olevia varoja alettiin käyttää pääasiassa polttoaineena. Puuvarat ovat kuitenkin edelleen merkittäviä, sillä lähes viidennes maasta on metsää. Cabindan eksklaavin pohjoispuolella sijaitseva Maiomben metsä sisältää arvokkaimmat kaupalliset lajit, erityisesti Balsamiferum harms ja limbaketapani Terminalia superba. Kaakkoisosassa jokien varrellakasvaaon myös kaupallisia puulajeja, erityisesti Guibourtia coleosperma].[3]

Kylmän Benguelanvirran hyödyllisten vaikutusten ansiosta Angolalla on Afrikan rikkaimpia kalastusalueita, erityisesti etelärannikolla. Piikkikaloja, sardiineja, makrilleja, monneja, kelttejä ja tonnikaloja on runsaasti, samoin kuin rapuja, hummereita ja katkarapuja. Suurin osa saaliista jalostettiin nykyaikaisissa tehtaissa länsimarkkinoille pakastettuina, säilykkeinä tai kalajauhona, kun taas paikallisille ja muun Afrikan markkinoille toimitettiin perinteisin menetelmin kuivattua ja suolattua kalaa. Ulkomaiset alukset liikakalastivat alueella, ja tuotanto on laskenut jyrkästi 1970-luvulta lähtien.[3]

Teollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teollisuus tuottaa 45 % Angolan bruttokansantuotteesta (2023).[1]

Angolan teollisuus tuottaa rakennusmateriaaleja, jalostettua öljyä ja öljyteollisuuden laitteita, jalostettuja elintarvikkeita, tekstiilejä ja sähkölaitteita. Tuotanto laski jyrkästi neljännesvuosisadan aikana itsenäisyyden jälkeen jatkuvan sodankäynnin uhan, raaka-ainepulan sekä sähkö- ja liikenneinfrastruktuurihäiriöiden vuoksi. 1990-luvulla Angola yritti torjua näitä ongelmia yksityistämällä monia yrityksiä ja teollisuudenaloja ja ottamalla käyttöön uuden ulkomaisten investointien säännöstön. Rakennusteollisuuden toiminta lisääntyi sisällissodan päättymisen jälkeen, koska jälleenrakennus oli hallituksen prioriteetti.[3]

Palvelualat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palvelualat tuottavat 40 % Angolan bruttokansantuotteesta (2023).[1]

Pankit kansallistettiin itsenäistymisen jälkeen, mutta vuonna 1985 ulkomaiset pankit palasivat maahan, ja vuonna 1995 hallitus salli yksityisten pankkien perustamisen. Suurin osa säästöistä on epävirallisissa pankkirakenteissa hankalan valtiojärjestelmän ulkopuolella. Ulkomaiset investoinnit keskittyvät voimakkaasti öljyyn, timantteihin ja kalastukseen, mutta ne alkavat levitä laajemmalle taloudessa vapauttamisen edetessä ja kansallistettujen varojen palautuessa yksityiselle sektorille.[3]

Energia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Energia Angolassa

Angolalla on runsaat energiavarat muihin Afrikan maihin verrattuna: Öljyä ja maakaasua sekä Afrikan suurimpiin kuuluvat vesivoimavarat.[3]

Kansainvälinen kauppa ja järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angolan tärkeimpiä vientituotteita ovat öljyjalosteet ja timantit. Angolan suurimpia vientikumppaneita vuonna 2019 olivat Kiina 62 prosenttiosuudella viennistä, Intia (10 %), Arabiemitraatit, Portugali ja Espanja. Kiina oli vuonna 2019 myös Angolan suurin tuontikumppani (22 % osuus). Muita tärkeitä tuontikumppaneita olivat Portugali, Nigeria, Belgia, Yhdysvallat, Etelä-Afrikka ja Brasilia.[1]

Vuoden 2011 tilastojen valossa Kiinan keskeisin partneri Afrikassa on Angola, jonka kanssa kauppavaihto oli 27,7 miljardia Yhdysvaltain dollaria (USD). Sudanin, Nigerian ja Egyptin kanssa Kiinan kauppavaihto oli 10 miljardin USD:n luokkaa.[4]

Angola erosi OPECista vuoden 2024 alusta.[5]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Angola: Economy CIA World Factbook. Viitattu 8.6.2025.
  2. ↑ Angola: Mining, Minerals and Fuel Resources AZO Mining. Viitattu 17.10.2019.
  3. ↑ a b c d e f g h Angola: Economy Encyclopedia britannica. Viitattu 8.6.2025.
  4. ↑ Kiina Afrikassa – win-win-politiikkaa omilla ehdoilla Ulkoministeriö. Viitattu 10.3.2020.
  5. ↑ Angola to quit OPEC, reducing membership to 12 countries reuters.com. Viitattu 8.6.2025.
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Angolan_talous&oldid=23349091”