Cosmon
Cosmon tai Cosmonium on hypoteettinen aineen muoto, jonka on esitetty olleen olemassa alkuräjähdyksen alkuhetkillä. Tällöin koko universumi olisi muodostanut yhden tiiviin, Cosmon-nimisen hiukkasen. Idean tästä niin kutsutusta alkuatomista esitti Georges Lemaître vuonna 1931.[1] Hän kehitteli teoriaansa edelleen ja julkaisi siitä laajemman esityksen L'Hypothèse de l'Atome Primitif[2] vuonna 1946. Lemaître havainnollisti ajatustaan[3][4] kuvittelemalla noin 30 kertaa Auringon tilavuuden kokoisen alueen, jonka tiheys olisi noin ja joka sisältäisi koko maailmankaikkeuden massan[1]. Tämä olisi hänen näkemyksessään hajonnut noin 20–60 miljardin vuoden aikavälillä[4]. Tässä mallissa aine ei olisi kehittynyt singulariteetista toisin kuin nykyisessä alkuräjähdysteoriassa.
Ajatus jäi elämään, ja sitä kehitti Maurice Goldhaber vuonna 1956. Hänen ehdotuksessaan olisi aluksi ollut piste, jota kutsuttaisiin Universoniksi ja joka olisi hajonnut Cosmon ja Anticosmon hiukkasiksi. Goldhaber pohti, miksi ainetta on olemassa, jos alkuräjähdyksessä syntyi yhtä suuri määrä kumpaakin. Yksi selitys tähän on aineen epäsymmetria: jokaista 1001 ainehiukkasta kohti on voinut syntyä esimerkiksi 1000 antihiukkasta. Goldhaberin ehdottamassa mallissa Cosmon ja Anticosmon olisivat lentäneet erilleen ja näin ollen selittäisivät aineen ja antiaineen eroamisen ilman epäsymmetriaa.[5]
Vuonna 1989 Hans Dehmelt pyrki nykyaikaistamaan ajatusta alkuatomista. Hänen hypoteesissaan Cosmonium olisi universumin alkuhetkillä ollut aineen raskain muoto.[6][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kragh, Helge; toimittajina Holder, D. Rodney ja Mitton, Simon: ‘The Wildest Speculation of All’: Lemaître and the Primeval-Atom Universe. Springer Berlin Heidelberg, 2012, s. 23–38. Springer Berlin Heidelberg. doi:10.1007/978-3-642-32254-9_3 ISSN 0067-0057 Tutkimus. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Lemaître, Georges: L'Hypothèse de l'Atome Primitif. Neuchâtel: Éditions du Griffon, 1946. Worldcat Viitattu 15.4.2016. (ranskaksi)
- ↑ Kragh, Helge; toimittajina Holder, D. Rodney ja Mitton, Simon: ‘The Wildest Speculation of All’: Lemaître and the Primeval-Atom Universe. (Sivu 29, kertoo enemmän idean yksityiskohdista) Springer Berlin Heidelberg, 2012, s. 23–38. Springer Berlin Heidelberg. doi:10.1007/978-3-642-32254-9_3 ISSN 0067-0057 Tutkimus. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Georges Édouard Lemaître. Encarta Multimedia Encyclopedia, Microsoft® Student 2009 [DVD], 2009. (englanniksi)
- ↑ Goldhaber, Maurice: Speculations on Cosmogony. Science, 3.8.1956, 124. vsk, nro 3214, s. 218–219. doi:10.1126/science.124.3214.218 ISSN 0036-8075 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)
- ↑ Dehmelt, Hans: Experiments with an isolated subatomic particle at rest. Reviews of Modern Physics, heinäkuu 1990, 62. vsk, nro 3, s. 525–530. American Physical Society. doi:10.1103/RevModPhys.62.525 Artikkeli. (englanniksi)
- ↑ Dehmelt, Hans: Triton,... electron,... cosmon,...: An infinite regression? Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 1989, 86. vsk, nro 22, s. 8618–8619. Artikkeli. Viitattu 15.4.2016. (englanniksi)