Konala

Konala
Kånala
Kaupungin kartta, jossa Konala korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupunki	Helsinki
Suurpiiri	Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro	32
Pinta-ala	2,36 km²
Väkiluku	6 438 (2019)
Osa-alueet	–
Postinumero(t)	00390
Lähialueet	Pitäjänmäki Malminkartano Kannelmäki
Infobox OK

Konala (ruots. Kånala) on Helsingin kaupunginosa, jossa on noin 6 438 asukasta (2019) ja noin 4 400 työpaikkaa (2010). Se kuuluu Pitäjänmäen peruspiiriin. Konala sijaitsee Luoteis-Helsingissä, Kehä I:n ja Pitäjänmäen pohjoispuolella, ja Malminkartanon sekä Kannelmäen länsipuolella. Se rajautuu etelässä Kehä I:een, idässä vihervyöhykkeeseen, joka erottaa Vihdintien varrella olevan teollisuusalueen Malminkartanosta, ja lännessä Espoon rajaan.

Asuntokanta koostuu lähinnä pienkerrostaloista ja omakotitaloista. Alueella on teollisuutta ja liikeyrityksiä sekä muun muassa painotalo Niini, kauppakeskus Ristikko ja Cityvarasto. Vihdintien varrella on useita autoalan yrityksiä, muun muassa Aro-Yhtymän Autokeskus.

Konalan halki kulkeva Konalantie jakaa Konalan kahteen toisistaan poikkeavaan osaan. Konalantien itäpuolella on kerrostaloalue sekä teollisuutta ja yritystoimintaa. Tien länsipuoli on puolestaan omakotitalo- ja rivitaloaluetta. Konalan pohjoisosassa, Vihdintien ja Espooseen kuuluvan Uusmäen välissä on puutalovaltainen Lehtovuoren asuntoalue.

Konala on etenkin lapsiperheiden suosiossa. Konalassa sijaitsee Hilapellon puiston kaupunginosapuisto.

Kouluja ja päiväkoteja

Konalan ala-aste toimii kahdessa erillisessä toimipisteessä. Riihipellonkujan päässä sijaitseva niin kutsuttu iso koulu perustettiin vuonna 1981 ja laaja peruskorjaus valmistui vuonna 2021. Koulurakennus on valkoinen matala rakennus ja siellä toimivat luokat 3–6 sekä erityisluokka. Peruskorjauksen yhteydessä uudistettiin myös koulun metsäinen piha. Hilapellon puiston kulmalla sijainnut, nyttemmin purettu Hilatien koulu eli niin kutsuttu pikkukoulu perustettiin vuonna 1990, ja siellä toimivat luokat 1–2. Tällä hetkellä (v. 2021) entisen Hilatien koulun paikalla on paviljonkirakennus, missä toimii 2 eskariryhmää sekä koulun 1-2-luokat.^lähde?

Konalan Päiväkoti Karhi on rakennettu vuonna 1976 ja peruskorjattu vuonna 2003. Konalassa toimii myös yksityinen päiväkoti Lumi, joka perustettiin entisen Konalan kirkon tiloihin vuonna 2019. Alueelle on kaavoitettu myös uusi päiväkoti tulevalle uudelle asuinalueelle, mutta tämän toteutusaikataulusta ei ole päätöksiä.^lähde?

Itäpuolen teollisuusalue

Vihdintien itäpuolen teollisuusalueella yritykset ovat sijoittuneet lähinnä Vihdintien suuntaisesti kulkevien Ruosilantien, Kartanonkaaren ja Hankasuontien varrelle. Teollisuusalueella toimii muun muassa auto- ja kiinteistöalan yrityksiä, painotalo Niini, tekninen tukkukauppa Ahlsell sekä vähittäismyymälöitä kuten S-market Konala ja Varusteleka. 1900-luvun loppupuoliskolla alueen isoja yrityksiä olivat muun muassa huopa- ja viiratehdas Fennofelt (Ruosilantie 10) sekä 1980-luvulla yli 300 henkeä työllistänyt Yhteiskirjapaino (Hankasuontie 13).

Nimen etymologia

Saulo Kepsu on esittänyt, että Helsinki on saanut ensimmäiset asuttajansa Hämeestä. Yhtenä esimerkkinä hän esittelee Konala-nimen juontuvan nimestä Konhola, jolloin alueen asutus olisi alun perin peräisin Akaan pitäjän Konhon kylästä. Samansuuntaisen tulkinnan teki alun perin professori Heikki Ojansuu, jonka mukaan nimen kantamuoto olisi juuri Konhola, jossa konho merkitsisi samaa kuin konhopää 'suuripäinen'. Ruotsalaisia tuli alueelle muun Uudenmaan kolonisaation myötä keskiajalla.

Konalan nimi esiintyy vanhoissa asiakirjoissa muun muassa muodoissa Konalby (1540), Konnalby (1546), Konal (1547), Kånale (1556), Kona (1563), Kånala by (1564) ja Konalaby (1565). Suomalainen vastine Konala tuli viralliseen käyttöön vuonna 1949 ja kaupunginosan nimeksi vuonna 1959.

Historia

Konala liitettiin osana Pitäjänmäkeä Helsingin kaupunkiin vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa. Pitäjänmäki kuului sitä ennen Helsingin maalaiskuntaan (nyk. Vantaa).

Nykyinen Konalan kaupunginosa käsittää pohjoisosan Helsingin pitäjään kuuluneesta Kånalan kylästä. Kylä oli isonjaon päättyessä vuonna 1776 jaettu kolmeen maakirjataloon, joista alettiin lohkoa asuntotontteja esikaupunkiasutusta varten rantaradan valmistuttua 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Pitäjänmäen asemanseutu muodostettiin vuonna 1908 taajaväkiseksi yhdyskunnaksi, johon kuuluivat Kånalan ja Talin kylät. Alueen asutus säilyi luonteeltaan maaseutumaisena vuoden 1946 liitokseen saakka ja varsinaista kaupunkiasutusta sinne alkoi muodostua vasta vuonna 1949, jolloin se sai asemakaavan kadunnimineen.

Omaksi kaupunginosakseen (32.) Konala erotettiin vuonna 1959. Alueen talonpoikaistalot ovat säilyneet kadunnimissä Kolsarintie (Kolsar), Kyttäläntie (Skyttas), Ruosilantie (Rosas) ja Vähäntuvantie (Lillstuga). Vanhoja paikannimiä sisältyy myös kadunnimiin Sotilaspellontie (Soldatåker), Ristipellontie (Korsåker) ja Vuorikummuntie (Bergkulla). Vanha Hämeenkyläntie on Konalasta Hämeenkylään aikoinaan johtanut tie. Muutoin Konalan katujen nimet on mukailtu maatalouteen liittyvistä aiheista (muun muassa Kylväjäntie, Kyntäjäntie ja Tähkätie).

Vuosina 1962–2004 Konalan suurimpia työpaikkoja olivat Hartwallin juomatehdas, varasto ja pääkonttori. Tämä historia näkyy yhä niiden paikalle rakennetun asuinalueen kadunnimissä (mm. Virvokekuja ja Limonadikuja).

Liikennemelu

Helsingin kaupungin meluselvityksen mukaan valtaosa Konalaa on yli 55 dB:n melualueella. Konalassa tieliikenteen melua aiheuttavat Kehä I ja Vihdintie. Melutaso kuitenkin vaihtelee suuresti riippuen sijainnista ja Konalan sisäosiin teiden melu ei kantaudu.

Aiheesta muualla

• Konala-seura ry