Liverpool on Englannin jalkapallohistorian menestyneimpiä seuroja. Sillä on englantilaisjoukkueista eniten muun muassa Euroopan cupin ja Mestarien liigan voittoja, UEFA Cupin voittoja ja liigacupin voittoja. Joukkue on voittanut 20 Englannin pääsarjamestaruutta, mikä on jaettuna eniten Manchester Unitedin kanssa. Ensimmäisen liigamestaruutensa Liverpool voitti vuonna 1901, ja se on pelannut Englannin korkeimmalla sarjatasolla tauotta vuodesta 1962. Joukkueen kulta-aikana pidetään 70- ja 80-lukuja, jolloin se voitti mm. ykkösliigan 10 ja Euroopan cupin 4 kertaa.
Seuran omistajia ovat John Henry ja Thomas Werner. Liverpool oli vuonna 2023 Forbesin listauksessa maailman 20. arvokkain urheiluseura 5,288 miljardin dollarin arvolla.[2] Liverpool sijoittuu vuosien 2020–2025 eurooppalaisten seurojen keskinäisessä UEFA:n seurapisterankingissa sijalle 4.[3]
Jalkapallon pelaaminen Liverpoolissa alkoi 1878, kun St. Domingo FC perustettiin. Vuotta myöhemmin nimi vaihdettiin Evertoniksi. Vuonna 1892 Everton ja kentän omistaja John Houlding ajautuivat kiistaan vuokrasta, minkä seurauksena Everton siirtyi Goodison Parkiin. Houlding perusti uuden joukkueen Anfieldille, ja Liverpool FC syntyi.[4] Joukkue koottiin pääosin skotlantilaisista pelaajista.
Liverpool voitti ensimmäisen kautensa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla 1893–1894 ja nousi pääsarjaan. Vaikka joukkue putosi heti takaisin, se nousi nopeasti uudelleen ja voitti ensimmäisen liigamestaruutensa kaudella 1900–1901. Toinen mestaruus tuli kaudella 1905–1906, Joukkue pääsi ensimmäiseen FA Cupin finaaliinsa 1914, mutta hävisi Burnleylle 0-1.[5][6]
Ephraim Longworthin johdolla Liverpool voitti mestaruudet vuosina 1922 ja 1923. Tämän jälkeen seurasi pitkä kuiva kausi, kunnes 1947 Liverpool juhli jälleen liigamestaruutta. Vuonna 1954 joukkue putosi toiseen divisioonaan ja koki historian suurimman tappionsa, kun Birmingham City voitti 9-1.
Bill Shankly palkattiin manageriksi joulukuussa 1959, mikä käynnisti nousun Euroopan kärkiseurojen joukkoon. Shankly uudisti joukkueen ja johti Liverpoolin takaisin pääsarjaan, jossa se on pysynyt siitä lähtien. Vuonna 1964 Liverpool voitti mestaruuden 17 vuoden tauon jälkeen ja 1966 voitti sekä liigan että ensimmäisen FA Cupinsa.[4]
Bob Paisleyn valmentama Liverpool voitti 1976 sekä liigamestaruuden että UEFA Cupin. Seuraavalla kaudella joukkue voitti ensimmäisen Euroopan cupin voittonsa. 1980-luvun alussa Liverpool voitti useita mestaruuksia, mukaan lukien kolmannen Euroopan cupin voiton 1981.[4]
Vuoden 1983 toukokuussa Paisleyn avustaja Joe Fagan otti managerin tehtävät vastaan ollessaan 63-vuotias. Ensimmäisellä valmennuskaudellaan Fagan johdatti liverpoolilaiset triplamestaruuteen voittamalla liigan lisäksi Liigacupin ja Euroopan cupin. Faganin pesti päättyi seuraavana vuonna tapahtuneeseen Heyselin tragediaan.
Joe Fagan johti Liverpoolin triplamestaruuteen 1984 voittamalla liigan, Liigacupin ja Euroopan cupin. Hänen pestinsä päättyi Heyselin tragediaan 1985, jossa 39 ihmistä kuoli Euroopan cupin finaalissa. Liverpool sai aluksi ikuisen osallistumiskiellon Euroopan cupiin, joka myöhemmin lyhennettiin kuuteen vuoteen. Kenny Dalglish tuli ensimmäiseksi pelaaja-manageriksi ja voitti tuplamestaruuden 1985–1986.[7] Vuonna 1989 Hillsborough’n onnettomuudessa kuoli 96 Liverpoolin kannattajaa FA Cupin välieräottelussa.[4]
Graeme Souness (1991–1994) ja Roy Evans (1994–1998) luotsasivat Liverpoolia vaihtelevalla menestyksellä. Gérard Houllier johti joukkueen triplamestaruuteen 2001 voittamalla FA Cupin, Liigacupin ja UEFA Cupin. Rafael Benítez tuli manageriksi 2004 ja johti joukkueen Mestarien liigan voittoon 2005 kuuluisassa Istanbulin finaalissa, jossa Liverpool nousi 0-3 tappioasemasta tasapeliin ja voittoon rangaistuspotkukilpailussa. Benítezin kaudella Liverpool sijoittui myös toiseksi Valioliigassa 2008–2009.
Jürgen Klopp palkattiin manageriksi 2015. Hänen alaisuudessaan Liverpool pääsi useisiin finaaleihin ja voitti Valioliigan mestaruuden kaudella 2019–2020 30 vuoden tauon jälkeen. Mestaruuskausi pelattiin loppuun tyhjille katsomoille koronaviruspandemian vuoksi.[8]
Tom Werner
Arne Slot
Calvin Ramsay
Wigan Athletic
Gerard Houllier
Rafael Benítez
Brendan Rodgers
Jürgen Klopp
