RCEP

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RCEP-sopimuksen jäsenmaat.

Regional Comprehensive Economic Partnership (RCEP) on Aasian ja Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimus, joka allekirjoitettiin 15. marraskuuta 2020. Sopimusta oli neuvoteltu vuodesta 2012 saakka, ja sen allekirjoitti 15 maata. Mukana ovat Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Aseaniin kuuluvat Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodža, Laos, Malesia, Myanmar, Singapore, Thaimaa ja Vietnam sekä Australia, Etelä-Korea, Japani, Kiina ja Uusi-Seelanti.[1] Sopimus tuli voimaan 1. tammikuuta 2022 alkaen.[2][3]

RCEP-sopimuksen vaikutusalueella asuu yli kaksi miljardia ihmistä, ja sen jäsenmaat muodostavat noin kolmanneksen maailman bruttokansantuotteesta. Se onkin bruttokansantuotteella mitattuna maailman suurin kauppasopimus. Sopimus allekirjoitettiin Asean-huippukokouksen yhteydessä Vietnamin Hanoissa.[1] Kiinan uutisoitiin edistäneen sopimuksen syntymistä esimerkiksi lupaamalla pienemmille kumppaneilleen apua koronavirusrokotteen saamiseksi. [4]

Sopimuksen tarkoituksena on pienentää tullimaksuja jäsenvaltioiden välillä. Sopimuksessa on myös erilaisia määräyksiä immateriaalioikeuksista, viestinnästä, finanssipalveluista, verkkokaupasta ja asiantuntijapalveluista. RCEP-sopimuksen jäsenmailla on jo ennestään ollut vapaakauppasopimuksia toistensa kanssa, mutta niissä on ollut enemmän rajoituksia.[5] Sopimus ei käsittele ympäristönsuojelua eikä työntekijöiden oikeuksia sopijamaissa. Verkkokaupan on etukäteen arvioitu olevan eräs suurista sopimuksesta hyötyvistä toimialoista.[6][7] Kauppasopimus astuu voimaan vasta sopijamaiden ratifioiduttua sen, mikä voi viedä esimerkiksi vuoden.

Koronapandemian vuoksi virtuaalisesti neljänteen RCEP-kokoukseen kokoontuneet 15 sopijamaan johtajat antoivat sopimuksen allekirjoituksen ohessa 15. marraskuuta 2020 yhteisen julkilausuman, jossa he toivat esille vapaasopimuksesta pois jättäytyneen Intian tärkeyden mahdollisena sopijakumppanina. Samalla he toivat esille, että Intia voi halutessaan liittyä sopimukseen tulevaisuudessa.[8] Useat sopijamaat toivat neuvottelujen kuluessa selkeästi esille toiveensa Intian liittymisestä mukaan sopimukseen. Esimerkiksi Australia on suorasanaisesti kertonut kaipaavansa Intiaa mukaan; maalla ei ole ennestään kahdenvälistä vapaakauppasopimusta Intian kanssa. Toisaalta Intian pääministeri Narendra Modi on tuonut esille Intian ja Kiinan välisen kauppataseen olevan jo ennen sopimusta vuositasolla 60 miljardia Yhdysvaltain dollaria alijäämäinen Intialle. Tuontitariffien alenemisen pelätään aiheuttavan halpojen kiinalaisten tuotteiden vyöryn Intiaan, mikä aiheuttaisi maiden välisen kauppataseen heikkenemisen entisestään.[9] Intiassa haluttiin myös suojella haavoittuvana pidettyä omaa elineinoelämää, kuten tekstiilialaa, meijeri- ja maataloustuotantoa.[10] Meijerituotteita pelättiin tuotavan enenevästi esimerkiksi Australiasta ja Uudesta-Seelannista.

Intian ohella esimerkiksi Bangladeshissa vapaakauppasopimuksen vaikutuksia seurataan tarkasti, sillä maa odottaa useiden RCEP-vapaasopimukseen mukaan liittyneiden LDC-kilpailjamaittensa (Myanmar, Laos ja Kambodža) saavan hyötyä taloutensa ja yhteiskuntansa kehitykseen esimerkiksi lisääntyneistä investoinneista Kiinasta, Japanista ja Etelä-Koreasta.[11] Myanmar, Laos ja Kambodža ovat vähiten kehittyneinä maina muita sopimusosapuolia suojatummassa asemassa, sillä niiden on RCEP-vapaakauppasopimuksen astuessa voimaan vapautettava ainoastaan 30 prosentista maiden välisestä keskinäisestä kaupasta tuontitariffeista, kun muut sopijamaat on velvoitettu poistamaan tariffit 65 prosentista keskinäisestä kaupastaan.[12] Vapaakauppasopimuksen verkkokauppaa koskevan 12. luvun mukaan, näiden kolmen maan ei myöskään tarvitse viiteen vuoteen sopimuksen voimaanastumisesta avata verkkokaupankäyntiä muiden sopimuskumppaneiden tapaan.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Teija Sutinen: Aasian ja Tyynenmeren alueelle syntyi jättimäinen vapaakauppasopimus, jota pidetään voittona Kiinalle HS.fi. 15.11.2020. Sanoma company. Viitattu 15.11.2020.
  2. Japan Times: RCEP free trade deal to take effect Saturday (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. What is RCEP, the world’s largest free trade deal that is under way?
  4. Kirsi Crowley: Kirjeenvaihtajalta: Aasia perusti maailman isoimman vapaakauppa-alueen – Sopimus tuli kuin puskasta keskellä suurvaltakriisiä 15.11.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 16.11.2020.
  5. RCEP: Asia-Pacific countries form world's largest trading bloc BBC News. 15.11.2020. BBC. Viitattu 15.11.2020. (englanniksi)
  6. What is the RCEP trade deal? channelnewsasia.com. 15.11.2020 (updated). Arkistoitu 15.11.2020. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  7. RCEP’s boost to e-commerce Peoples Daily, pdnews.cn. 17.11.2020. Viitattu 18.11.2020. (englanniksi)
  8. Full text of joint statement adopted at the 4th Regional Comprehensive Economic Partnership summit 15.11.2020. Yonhap News Agency, yna.co.kr. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  9. Matthew Doran: Asia-Pacific leaders ink world's largest trade deal without India while China is accused of 'conquest' 15.11.2020 ? (verkkouutisessa oli päiväys 5.11.2019). abc.net.au. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  10. What is the Regional Comprehensive Economic Partnership trade deal? The Economic Times. 15.11.2020 (updated). Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  11. Mustafizur Rahman: RCEP Agreement: Why it should concern Bangladesh? thedailystar.net. 15.11.2020. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  12. Nan Lwin: What Does the RCEP Trade Agreement Mean for Myanmar? irrawaddy.com. 16.11.2020. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)
  13. Regional Comprehensive Economic Partnership agreement (legally verified text and annexes of the RCEP Agreement) 15.11.2020. rcepsec.org. Viitattu 16.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]