Sarolt

Sarolt synnyttää Tapani Pyhän. Chronicon Pictum

Sarolt (n. 950 – n. 1008) oli Unkarin ruhtinas Gézan vaimo ja kuningas Tapani I Pyhän äiti.

Suku ja tausta

Sarolt mainitaan useissa kronikoissa ”Gyulan” tyttärenä. Gyula, josta sittemmin on tullut miehennimi, oli alun perin jonkinlaisen korkean sotapäällikön arvonimi. Tällä nimellä mainitaan vanhoissa lähteissä sekä Saroltin isää että hänen sukunsa muita jäseniä. Saroltin isä oli ilmeisesti Transilvaniassa hallitseva paikallisruhtinas, kronikoiden mukaan maahantulon aikaisen unkarilaispäällikön Töhötömin (Tétény) pojanpoika. Bysanttilaisten lähteiden mukaan hän kävi 950-luvulla Konstantinopolissa, missä hän otti kasteen ja sai mukaansa Hierotheos-nimisen munkin, joka kastoi useita hänen alamaisiaan. Mahdollisesti myös Sarolt oli kastettu ortodoksiseen uskoon.

Saroltin nimi on tulkittu turkkilaisperäiseksi (šar-oldu ’valkoinen kärppä’), ja hänellä kerrotaan olleen Karolt (’musta kärppä’) -niminen sisar. György Györffyn mukaan Saroltin nimeä heijastaisivat Unkarissa paikannimet Sarud (Hevesin läänissä) ja Sarród (Győr-Moson-Sopronin läänissä, Sopronin lähistöllä).

Avioliitto ja toiminta

Ruhtinas Gézan ja Saroltin avioliitto solmittiin luultavasti 970-luvulla. Erikoista tässä liitossa oli se, että Géza, toisin kuin Árpád-suvun ruhtinaat yleensä, ei hakenut puolisokseen ulkomaista ruhtinaantytärtä. Gyula Kristón mukaan tämän voi tulkita merkitsevän, että Transilvanian Gyulan hallitsema alue oli käytännössä irronnut Gézan hallitsemasta ”Unkarista” omaksi yksikökseen. Géza ei avioliittoa solmittaessa ollut enää nuori vaan varmaankin yli 30-vuotias, joten hänellä on saattanut ennen Saroltia olla jo toinen puoliso, mutta tästä ei ole säilynyt mitään tietoa.

Saksalainen piispa Thietmar Merseburgilainen kuvaa kronikassaan Saroltia hurjana naisena, joka ”joi kohtuuttomasti, istui ratsailla kuin sotilas ja kerran pikaistuksissaan tappoi miehen”. Bruno Querfurtilainen, joka toisin kuin Thietmar oleskeli itse useita vuosia Unkarissa, antaa Saroltista samantapaisen kuvan. Hänen mukaansa piispa Adalbert kerran ”lähetti kirjeen unkarilaisten ruhtinaalle, tai paremminkin tämän puolisolle, joka piti koko maata hallinnassaan miehen kädellä ja määräsi itse kaikesta, mikä kuului hänen miehelleen”. Tämä on luultavasti tapahtunut 990-luvun alussa, jolloin Géza oli viisissäkymmenissä ja saattoi jo olla iän tai sairauksien heikentämä.

Brunon mukaan Saroltin vaikutuksesta maassa pakanuuteen sekoittui ”saastutettu usko”, joka oli pakanuutta pahempi. Tämä viittaa Saroltin todennäköisesti ortodoksiseen uskoon. Saroltin nimissä luultavasti perustettiin Veszprémvölgyn ortodoksinen naisluostari.

Gézan kuoltua kuningas Tapani joutui tarun mukaan kukistamaan pakanallisen päällikkö Koppányn johtaman kapinan. 1300-luvun kronikoiden mukaan syynä tähän yhteenottoon olisi ollut, että Koppány tavoitteli leskeksi jäänyttä Saroltia puolisokseen. Tämän tarinan, kuten Koppány-hahmon itsensäkin historiallisuutta on sittemmin epäilty. Tämän jälkeen Saroltista, hänen loppuelämästään ja kuolemastaan ei ole tietoa kronikoissa. Saroltia ei myöskään mainita yhdessäkään Tapani Pyhän legendan kolmesta versiosta.