Teemu Hartikainen
| Teemu Hartikainen | |
|---|---|
 Hartikainen kaudella 2020-2021 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. toukokuuta 1990 Kuopio,  Suomi |
| Kansalaisuus |
Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Härski [1] |
| Pelipaikka | vasen laitahyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 186 cm |
| Paino | 106 kg |
| Seura | |
| Seura | KalPa |
| Sarja | SM-liiga |
| Pelinumero | 70 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2007– |
| Aik. seurat |
Oklahoma City Barons (AHL) Edmonton Oilers (NHL) Salavat Yulaev Ufa (KHL) Genève-Servette HC (NL) |
| NHL-varaus |
163. varaus, 2008 Edmonton Oilers |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi
| |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Peking 2022 | jääkiekko | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Suomi 2022 | jääkiekko | |
Teemu Hartikainen (s. 3. toukokuuta 1990 Kuopio) on suomalainen jääkiekkoilija.[2] Hän edustaa SM-liigassa pelaavaa KalPaa ja on pelipaikaltaan laitahyökkääjä.[3]
Ammattilaisuransa Hartikainen aloitti KalPassa, missä kolmen kauden aikana hänet valittiin kertaalleen SM-liigan vuoden tulokkaaksi, ja vuonna 2009 oli voittamassa KalPan seurahistorian toista SM-pronssimitalia. Vuoden 2008 NHL:n varaustilaisuudessa Edmonton Oilers varasi Hartikaisen 163. varausvuorolla ja kausina 2010-2013 hän pelasi yhteensä 52 NHL:n ja 164 AHL:n runkosarjaottelua.[2] Kolmen Pohjois-Amerikassa vietetyn kauden jälkeen, Hartikainen pelasi yhdeksän kauden ja yhteensä 561 ottelun ajan KHL:ssä Salavat Julajev Ufassa.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan hän siirtyi vuonna 2022 sveitsiläisseura Genève-Servetteen, missä hän voitti kertaalleen sarjan maalipörssin, Sveitsin sekä CHL-mestaruuden ja tuli valituksi kauden 2022-2023 tähdistökentälliseen.[2] Kaudelle 2025-2026 Hartikainen palasi 15 ulkomaalaiskauden jälkeen kasvattajaseuraansa KalPaan, kahden vuoden mittaisella pelaajasopimuksella.[3]
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa hän oli voittamassa olympia- ja MM-kultaa vuonna 2022.[4]
Hartikainen tunnetaan jääkiekkoilijana poikkeuksellisen lahjakkaana maalintekijänä, joka käyttää fyysisiä ominaisuuksiaan hyväksi laitojen sekä maalinedustan läheisyydessä.[2] Keskivertoa heikompana luistelijana pidettyä Hartikaista pidetään laajalti erityisen hyvänä ylivoima- ja maalineduspelaajana, joka pystyy luistelustaan huolimatta paikkaamaan puutteitaan voimansa, aggressiivisuutensa, sekä kokonsa avulla.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SM-liiga ja KalPa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hartikainen kuului KalPan organisaatioon jo kaudella 2005–2006, jolloin hän edusti joukkueensa B-nuorten joukkuetta, pelaten runkosarjassa 9 ottelua tehopistein 5+9=14. Seuraavalla kaudella hän pelasi B-nuorten joukkueen lisäksi 11 ottelua A-nuorten SM-liigassa tehopistein 2+1=3. Hän pelasi molempien joukkueiden mukana myös pudotuspeleissä.
Hartikainen pelasi ensimmäisen pelinsä SM-liigassa kaudella 2007–2008, pelaten joukkueen edustusmiehistössä yhden ottelun. Muun kauden hän vietti A-nuorten SM-liigassa voittaen mestaruuden. Samana keväänä hän edusti Suomea alle 18-vuotiaiden MM-kilpailuissa ollen joukkueensa paras pistemies. NHL-seura Edmonton Oilers varasi Hartikaisen NHL:ään vuoden 2008 varaustilaisuudessa kuudennella varauskierroksella numerolla 163.
Läpimurtonsa SM-liigaan Hartikainen teki kaudella 2008–2009, jolloin hän vakiinnutti paikkansa KalPan liigajoukkueessa. Tulokaskaudellaan 51 ottelua tehopistein 17+6=23 pelannut Hartikainen sivusi kaudella myös aiemmin Sami Kapasen nimissä ollutta KalPan tulokkaiden yhden kauden maaliennätystä.[5]. Pudotuspeleissä KalPa selviytyi pronssiotteluun, jossa se kukisti Espoo Bluesin lukemin 1–2, voittaen pronssia. Hartikainen palkittiin myös SM-liigan kauden parhaalle tulokkaalle annettavalla Jarmo Wasaman muistopalkinnolla.[6] . Keväällä hän oli mukana alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Suomi sijoittui turnauksessa kuitenkin seitsemänneksi eikä saavuttanut mitalia, kun taas Hartikainen saavutti turnauksen pistepörssissä yhdeksännen sijan parhaana suomalaispelaajana.
Kaudella 2009–2010 Hartikainen paransi otteitaan KalPan liigamiehistössä, ja paranteli omaa yhden kauden piste-ennätystään. Runkosarjassa Hartikainen pelasi 55 ottelua tehopistein 15+18=33, ja pudotuspeleissä hänen tehopisteensä olivat 13 ottelussa 6+1=7. KalPa sai pudotuspeleissä tilaisuuden uusia myös vuoden takaisen SM-pronssinsa, mutta pronssiottelussa vastaan asettunut JYP osoittautui paremmaksi. Hän oli myös toistamiseen mukana alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa. Kisoissa Suomi selviytyi turnauksessa neljännesvälieriin, mutta Yhdysvaltojen joukkue pudotti Suomen jatkosta ja eteni lopulta mestariksi. Huhtikuun 2010 lopussa maajoukkueen päävalmentaja Jukka Jalonen kutsui Hartikaisen myös vuoden 2010 MM-kilpailuihin valmistautuvan A-maajoukkueen leiriryhmään Euro Hockey Tourin LG Hockey Gamesin turnaukseen. Hartikainen ei kuitenkaan päässyt lopulliseen MM-kisajoukkueeseen.
Lähtö Pohjois-Amerikkaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomen kiekkokaukaloissa vietettyjen vuosien jälkeen Hartikainen teki kolmivuotisen tulokassopimuksen Edmonton Oilersin kanssa[7]. Kauden 2010–2011 Hartikainen vietti kuitenkin pääosin Edmontonin AHL-liigassa pelaavan farmijoukkueen, Oklahoma City Baronsin riveissä pelaten 66 runkosarjaottelua tehopistein 17+25=42. Tammikuussa 2011 hänet valittiin myös AHL:n kuukauden parhaaksi tulokaspelaajaksi. Loistavien AHL:ssä esittämiensä otteiden johdosta Oilers kutsui Hartikaisen kokoonpanoonsa runkosarjan päätteeksi. Debyyttinsä NHL-jäillä hän teki 17. maaliskuuta Phoenix Coyotesia vastaan. Ottelu päättyi Oilersin tappioon lukemin 3–1, mutta Hartikainen sai ottelussa ensimmäisen tehopisteensä NHL:ssä antamalla syötön Magnus Pääjärvi-Svenssonin tekemään ylivoimamaaliin. Ensimmäisen NHL-maalinsa Hartikainen teki 27. maaliskuuta 2011 Calgary Flamesia vastaan.
Hartikaisen tulokassopimus Edmonton Oilersin kanssa loppui keväällä 2013. Hartikainen ei kuitenkaan tehnyt Oilersin kanssa, seuran tarjoamaa kaksisuuntaista jatkosopimusta, vaan solmi kaksivuotisen sopimuksen KHL-seura Salavat Julajev Ufan kanssa.
KHL ja paluu Eurooppaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hartikainen pelasi yhdeksän kautta Salavat Yulaev Ufassa. Ensimmäisellä KHL kaudellaan hänet valittiin kertaalleen kuukauden tulokkaaksi ja vuonna 2019 kauden lopuksi valittavaan tähdistökentälliseen. Kaudella 2018-2019 hän oli Liigan johtaja plus-miinus tilastossa ja oli teki kaudella eniten pisteitä ulkomaalaispelaajana, lisäksi hänen 21 tehopistettä pudotuspeleissä tarkoitti pudotuspelien pistepörssin voittoa. Venäjän hyökätessä Ukrainaan, hän palasi Suomeen kesken kauden 2021–2022 pudotuspelien ja seura purki hänen sopimuksensa.[8]
Kaudeksi 2022–2023 Hartikainen teki sopimuksen sveitsiläisen NL-seura Genève-Servette HC:n kanssa. Ensimmäisellä kaudellaan hän voitti sarjan maalipörssin 28:lla maalilla ja pudotuspelien päätteeksi seuran kanssa Sveitsin mestaruuden. Seuraavalla kaudellaan Servette voitti CHL-mestaruuden. [9][10][11]
Toukokuussa 2025 KalPa tiedotti Hartikaisen siirtyvän takaisin kasvattajaseuraansa Kuopioon kaksivuotisella sopimuksella. Varmistaen samalla Savon Sanomien lokakuussa 2024 uutisoiman seurasiirron. [12]
Maajoukkueessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keväällä 2008 Hartikainen toimi Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kapteenina.[2] Hän pelasi myös vuosien 2009 ja 2010 alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa.[2]
Päävalmentaja Jukka Jalonen kutsui Hartikaisen huhtikuun 2010 lopussa Saksan MM-kisoihin valmistautuvaan A-maajoukkueen leiriryhmään Euro Hockey Tourin Ruotsin LG Hockey Games -turnaukseen.[13] Hartikainen teki ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa toisessa ottelussa Tšekkiä vastaan Mikael Granlund vapautettua hänet läpiajoon.[14] Hartikainen ei kuitenkaan päässyt lopulliseen MM-kisajoukkueeseen.
Seuraavan kerran Hartikainen edusti maajoukkuetta Karjala-turnauksessa marraskuussa 2013.[15]
Hartikainen valittiin edustamaan Suomea vuoden 2018 talviolympialaisiin. [16]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2006–2007 | KalPa | A-SM | 11 | 2 | 1 | 3 | 0 | 3 | 0 | 0 | 0 | 4 | ||||||||||||||||
| 2007–2008 | KalPa | A-SM | 37 | 10 | 7 | 17 | 24 | 11 | 1 | 4 | 5 | 6 | U18 | 6 | 2 | 1 | 3 | 6 | ||||||||||
| KalPa | SM-liiga | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2008–2009 | KalPa | SM-liiga | 51 | 17 | 6 | 23 | 12 | 12 | 3 | 0 | 3 | 0 | JMM | 6 | 3 | 6 | 9 | 4 | ||||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 3 | 0 | 2 | 2 | 8 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2009–2010 | KalPa | SM-liiga | 55 | 15 | 18 | 33 | 22 | 13 | 6 | 1 | 7 | 28 | JMM | 6 | 4 | 2 | 6 | 42 | ||||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 1 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2010–2011 | Edmonton Oilers | NHL | 12 | 3 | 2 | 5 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Oklahoma City Barons | AHL | 66 | 17 | 25 | 42 | 27 | 6 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||||||||||||||||
| 2011–2012 | Edmonton Oilers | NHL | 17 | 2 | 3 | 5 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Oklahoma City Barons | AHL | 51 | 14 | 18 | 32 | 27 | 14 | 4 | 4 | 8 | 4 | |||||||||||||||||
| 2012–2013 | Edmonton Oilers | NHL | 23 | 1 | 2 | 3 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Oklahoma City Barons | AHL | 47 | 14 | 23 | 37 | 23 | 4 | 2 | 3 | 5 | 0 | |||||||||||||||||
| 2013–2014 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 47 | 14 | 16 | 30 | 32 | 17 | 2 | 6 | 8 | 10 | ||||||||||||||||
| 2014–2015 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 60 | 15 | 25 | 40 | 26 | 5 | 2 | 2 | 4 | 2 | MM | 4 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||
| 2015–2016 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 54 | 10 | 29 | 39 | 22 | 19 | 4 | 3 | 7 | 14 | ||||||||||||||||
| 2016–2017 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 46 | 19 | 17 | 36 | 37 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2017–2018 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 55 | 20 | 21 | 41 | 26 | 14 | 4 | 7 | 11 | 12 | OK | 4 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||
| 2018–2019 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 59 | 17 | 28 | 45 | 24 | 17 | 8 | 13 | 21 | 6 | 
| |||||||||||||||
| 2019–2020 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 57 | 21 | 15 | 36 | 30 | 6 | 5 | 1 | 6 | 0 | ||||||||||||||||
| 2020–2021 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 53 | 28 | 36 | 64 | 18 | 9 | 4 | 2 | 6 | 0 | ||||||||||||||||
| 2021–2022 | Salavat Julajev Ufa | KHL | 41 | 13 | 11 | 24 | 4 | 1 | 0 | 1 | 0 | OK | 6 | 2 | 5 | 7 | 0 | |||||||||||
| 2022–2023 | Genève-Servette HC | NL | 48 | 28 | 15 | 43 | 24 | 18 | 8 | 4 | 12 | 6 | MM | 8 | 1 | 4 | 5 | 4 | ||||||||||
| 2023–2024 | Genève-Servette HC | NL | 51 | 8 | 24 | 32 | 14 | 2 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
| 2024–2025 | Genève-Servette HC | NL | 42 | 25 | 23 | 48 | 35 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 9 kautta | yhteensä | KHL | 472 | 157 | 198 | 355 | 219 | 89 | 29 | 35 | 64 | 44 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | NL | 141 | 61 | 62 | 123 | 73 | 20 | 9 | 4 | 13 | 6 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | SM-liiga | 107 | 32 | 24 | 56 | 34 | 25 | 9 | 1 | 10 | 28 | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | NHL | 52 | 6 | 7 | 13 | 16 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | AHL | 164 | 45 | 66 | 111 | 69 | 24 | 6 | 8 | 14 | 8 | ||||||||||||||||
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jarmo Wasaman muistopalkinto (SM-liigan vuoden tulokas) 2009
- SM-pronssi 2009
- Olympiakulta 2022
- MM-kulta 2022
- Sveitsin mestaruus 2023
- CHL-mestaruus 2024
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teemu Hartikainen The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Teemu Hartikainen Eurohockey.com. (englanniksi)
- Teemu Hartikainen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- KHL-seura vahvisti edmonton oilersin suomalaishyökkääjä teemu hartikaisen sopimuksen
- https://www.jatkoaika.com/Uutiset/Expressen-Teemu-Hartikainen-ja-Kristian-Vesalainen-ensi-kaudeksi-Ruotsiin/241605
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ”Härski” Hartikainen yllätti kaikki (artikkeli) Iltalehti. 9.2.2009. STT. Viitattu 6.3.2009.
- ↑ a b c d e f g Teemu Hartikainen at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 31.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b On kotiinpaluun aika – Teemu Hartikainen palaa KalPaan! kalpa.fi. Viitattu 23.5.2025. (englanniksi)
- ↑ Mestari-KalPalle jättivahvistus, kun Teemu Hartikainen palaa kasvattajaseuraansa: ”Tuntuu hyvältä olla täällä” Yle Urheilu. 23.5.2025. Viitattu 27.5.2025.
- ↑ Koljonen, Juha: Härski juttu Jatkoaika.com. 12.3.2009. Jatkoaika. Viitattu 15.5.2010.
- ↑ SM-liigakauden palkinnot jaettiin Jatkoaika.com. 16.5.2009. Jatkoaika. Viitattu 15.5.2010.
- ↑ Hartikainen ja Oilers solmivat sopimuksen Jatkoaika.com. 15.5.2010. Jatkoaika. Viitattu 15.5.2010.
- ↑ KHL-seura purki suomalaistähtiensä sopimukset mtvuutiset.fi. Viitattu 4.8.2022.
- ↑ Mestari-KalPalle jättivahvistus, kun Teemu Hartikainen palaa kasvattajaseuraansa: ”Tuntuu hyvältä olla täällä” Yle Urheilu. 23.5.2025. Viitattu 27.5.2025.
- ↑ Kultaleijonaduosta tulee trio − Teemu Hartikaisen ura jatkuu Sveitsissä Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. Viitattu 11.8.2022.
- ↑ Kari Haavisto: Teemu Hartikaisen uusi osoite on selvillä Savon Sanomat. 9.8.2022. Viitattu 11.8.2022.
- ↑ On kotiinpaluun aika – Teemu Hartikainen palaa KalPaan! kalpa.fi. 23.5.2025. KalPa Hockey Oy. Viitattu 23.5.2025.
- ↑ Kaksi superjunioria liittyy Leijoniin 25.4.2010. HS.fi. Arkistoitu 4.11.2013. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ 2. erä: Junnuketju heräsi – Leijonat tuli tasoihin 1.5.2010. Yle Urheilu. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ Suomen joukkue Karjala-turnaukseen julkistettu – Tässä nimet! Leijonat.fi. 28.10.2013. Arkistoitu 31.10.2013. Viitattu 10.11.2013.
- ↑ https://www.olympiakomitea.fi/2018/01/24/suomen-joukkue-pyeongchangin-talviolympialaisiin/
| Edeltäjä: Oskar Osala |
Jarmo Wasaman muistopalkinnon voittaja 2009 |
Seuraaja: Mikael Granlund |
2 Jokipakka | 6 Mäntylä | 7 Lindell | 15 Ruutu (A) | 16 Barkov | 18 Lepistö (A) | 20 Pesonen | 23 Louhivaara | 24 Kemppainen | 25 Hytönen | 26 Immonen | 27 Kontiola | 28 Salmela | 32 Saros | 33 Engren | 35 Rinne | 36 Jokinen (C) | 38 Hietanen | 41 Pihlström | 50 Aaltonen | 55 Ohtamaa | 63 Jaakola | 70 Hartikainen | 71 Komarov | 72 Donskoi | Valmentaja Kari Jalonen
2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 10 Armia | 12 Anttila (A) | 21 Innala | 23 Lindell | 24 Björninen | 25 Rajala | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 41 Heiskanen | 42 Vatanen (A) | 45 Olkinuora | 50 Seppälä | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa | 64 Granlund (A) | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 76 Sallinen | 80 Mäenalanen | 82 Pesonen | 91 Lammikko | Valmentaja Jukka Jalonen
2 Pokka | 3 Määttä (A) | 4 Lehtonen | 6 Friman | 10 Armia | 12 Anttila (C) | 19 Merelä | 23 Matinpalo | 24 Björninen | 29 Oksanen | 30 Heljanko | 33 Larmi | 42 Kapanen | 45 Olkinuora | 50 Koivisto | 52 Seppälä | 55 Ohtamaa | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 74 Suomela | 76 Sallinen | 82 Pesonen | 84 Kakko | 91 Lammikko | 96 Rantanen (A) | Valmentaja Jukka Jalonen
2 Lehtonen | 4 Kivistö | 5 Kukkonen (C) | 12 Anttila | 13 Junttila | 18 Lepistö (A) | 19 Koskinen | 20 Tolvanen | 23 Kemppainen | 24 Lajunen | 25 Enlund | 27 Kontiola (A) | 31 Rämö | 37 Pyörälä | 38 Hietanen | 40 Koskiranta | 42 Heiskanen | 50 Koivisto | 55 Ohtamaa | 62 Osala | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 77 Metsola | 81 Peltola | 86 Savinainen | Valmentaja Lauri Marjamäki
2 Pokka | 3 Friman | 4 Lehtonen | 12 Anttila (A) | 13 Kemiläinen | 15 Aaltonen | 20 Ojamäki | 24 Björninen | 25 Rajala | 28 Nättinen | 29 Säteri | 35 Tuohimaa | 38 Hietanen | 40 Lindbohm | 42 Vatanen | 45 Olkinuora | 51 Filppula (C) | 55 Ohtamaa (A) | 60 Granlund | 65 Manninen | 70 Hartikainen | 71 Komarov (A) | 80 Mäenalanen | 81 Pakarinen | 82 Pesonen | Valmentaja Jukka Jalonen
6 Westerlund |
7 Mononen |
8 Ruotsalainen |
9 Mäenpää |
11 Simontaival |
12 Saarelainen |
14 Lantta |
16 Okany |
17 Korhonen |
19 Kiiskinen (C) |
20 Klemetti |
21 Vallius |
23 Elorinne |
25 Karjalainen |
26 Mattila (A) |
28 Rissanen (A) |
31 Kerkola |
32 Jatkola |
39 Mykrä |
40 Lekkas |
42 Kapanen |
50 Pulkkanen |
55 Lappalainen (A) |
61 Salmela |
71 Curry |
72 Räsänen |
86 Kombe |
93 Kantner |
97 Kaňák
Valmentajat Karjalainen – Tervonen – Hentunen – Sacklin – Hilli – Kaartinen